Karjalan Kuvalehti 4 – 2022


Karjalan Kuvalehti kertoo artikkelissaan Karjalan palautuksen mahdollisuudesta talouden näkökulmasta. Palautuvilla alueilla alkaa tällöin voimakas rakennusteollisuuden markkinanäkymä kahdella tasolla. Ensimmäisenä lähtee liikkeelle yritysrakentaminen ja sen jälkeen erilainen yhteiskuntarakentaminen. Rakennusteollisuus saa uusia merkittäviä rakennuskohteita. Kasvanut kysyntä saattaa hetkellisesti kiihdyttää hintatason nousua Suomessa. Palautuville alueille jää nykyasukkaita, joten ammattityövoimaa on siten saatavissa palautuneilla alueilla.

Kaisa Mäkäräinen toi julkisuutta lajilleen


Uransa ampumahiihtäjänä päättänyt Kaisa Mäkäräinen toi lajilleen paljon julkisuutta. Hän nousi menestyksen myötä Suomen talviurheilun tähdeksi. Karjalan Kuvalehti kertoo, kuinka hän hankki aluksi varoja urheilemiseen istuttamalla metsää kesäisin. Urheilun varainhankinta vaatii kovaa työtä ja huipulla tarvittava rahamäärä on merkittävä, jotta varoja jää elämiseen. Karjalan Kuvalehti kertoo myös, kuinka Kaisa Mäkäräinen hankki varoja Helsingin Meilahden lastensairaalalle.

Babitzinien suku lähti Venäjältä


Karjalan Kuvalehti kertoo Babitzinien perheen ja suvun tarinan. Suvun juuret juontavat Kaspianmeren rantamille. Venäjän vallankumouksen jälkeen turvapaikka löytyi omalta kesäasunnolta Karjalan Uudeltakirkolta. Leo Babitzin ja Elisabeth Zarubin tutustuivat koulussa ja opiskeluaikana Kanneljärvellä. Monien vaiheiden jälkeen heistä tuli laulajalasten vanhemmat. Sammy, Kirka, Muska ja Anna tulivat tunnetuiksi Suomen kansalle. Babitzinien suvun tarina on huikea kertomus Karjalan Kuvalehdessä.

Ilmari Susiluoto oli varhainen Venäjä-arvioitsija


Tohtori Ilmari Susiluoto palveli tutkija-asiantuntijana Suomen ulkoministeriössä. Hän oli myös Karjalan palautuksen asiantuntija, joka esiintyi aiheesta yleisötilaisuuksissa ja kirjoitti kirjoja Karjalasta. Ilmari Susiluoto haluttiin ajaa ulkoministeriöstä ulos. Hän jäi puolueettomana ulkoministeriön kahden poliittisen rintaman väliin. Susiluoto sai kohdata työpaikallan ylenkatsetta, ohi katsomista, puhumattomuutta ja suoranaisia kehotuksia jättää ulkoministeriön Merikasarmirakennus taakseen. Niin Susiluoto lopulta tekikin. Karjalan Kuvalehti kertoo yksityiskohdin, mitä Ilmari Susiluoto sai edelläkävijänä aikaan.

Näyttelijä Kari Väänäsen juuret Viipurissa


Näyttelijä-ohjaaja Kari Väänäsen Anneli-äiti syntyi Viipurissa. Perhe asettui evakkoina asumaan Ouluun. Anneli avioitui rajavartioston vänrikin kanssa ja pari kotiutui Ivaloon. Kari Väänänen syntyi samalla hetkellä, kun Ivalossa ammuttiin kohtalokkaat laukaukset. Kari Väänänen halusi näyttelijäksi ja on tehnyt pitkän uran. Viimeisimmässä Mielensäpahoittaja-elokuvassa hän roolittaa Heikki Kinnusen kanssa Eskortin hakumatkaa Hampuriin. Karjalan Kuvalehti kertoo Kari Väänäsen vaikeasta lapsuudentiestä kohti näyttämöitä.

Lempi Lempisen aikamatka Suomenlahden ympäri


Lempi Lempinen syntyi Inkerinmaalla. Sieltä matka alkoi nälkämarssina Viroon ja Suomeen jatkosodan aikana. Lempisen perhe pääsi laivalla Hankoon 10. marraskuuta 1943. Aselevon jälkeen oli pakko palata Kouvolan keräilykeskuksen kautta Neuvostoliitoon. Siellä podettiin elintarvikepulaa. Kaupan jonossa miliisi riisti Lempin kädestä toisen leivän. Karjalan Kuvalehti kertoo Lempin pitkän tarinan hänen Suomeen muuttaneen tyttärensä sanoin.

Inkerin kirkon työmaana koko Venäjä


Karjalan Kuvalehden päätoimittaja Aune Kämäräinen kertoo inkeriläisistä ja Inkerin kirkon vaiheista. Rajan kansana inkeriläiset joutuivat Stalinin vainoihin. Eri puolille Neuvostoliittoa karkotettiin 50 000 inkeriläistä. Nyt Inkerin kirkko toimii monikansallisena ja kielisenä luterilaisena kirkkona Venäjällä. Suomen ev.lut. kirkko ja seurakunnat tukevat toimintaa. Tiedot Inkerin kirkon kuolemasta ovat ennenaikaisia. Karjalan Kuvalehti kertoo, miten nykypäivään on tultu.

Uno Ullberg oli arkkitehdeistä viipurilaisin


Arkkitehdiksi valmistunut Uno Ullberg perusti lapsuudenystävänsä Axel Gyldènin kanssa arkkitehtitoimiston Viipuriin. He suunnittelivat Hackmanin liiketalon Viipuriin. Uno Ullberg suunnitteli pankkitaloja Viipuriin ja Sortavalaan. Hänen tunnetuin työnsä on Viipurin taidemuseo. Monet viipurilaiset muistelivat Ullbergiä harppomassa kaupungin katuja piirustusrulla kainalossaan. Uno Ullbergin suunnittelemat arvorakennukset ovat edelleen nähtävissä Viipurissa. Karjalan Kuvalehti kertoo näistä sanoin ja kuvin.

Petroskoista Kymenlaaksoon


Muusikko Arto Rinne toimi Karjalan radion Petroskoin suomenkielisen toimituksen musiikkitoimittajana. Hän soitti monissa kansanmusiikkiyhtyeissä. Arto Rinne muutti perheineen Kuusankoskelle vuonna 2019. Sieltä hänen isovanhempansa olivat aikoinaan siirtyneet itärajan taakse. Arto Rinteen tarina myötä Karjalan Kuvalehti avaa myös perheen tarinaa Neuvosto-Karjalassa, joka ei ollut se ”paratiisi”, kuten sinne muuttoa haaveileville kerrottiin.

Karjalan käkien veistäjä


Joel Nokelainen asuu Helsingissä, mutta viihtyy usein Huittisissa. Lapsuuskoti oli Ruokolahdella. Joel katseli isänsä vuolutöitä tarkkana vieressä. Hänestä tuli muun muassa puulintujen veistäjä. Nokelainen kutsuttiin esittelemään taitojaan Australiaan. Sen jälkeen hän on esitellyt töitään ympäri maailmaa. Taideteollisessa korkeakoulussa hän opiskeli valokuvausta. Hän on ennättänyt toimia sekä valokuvataiteilijana että veiston opettajana lasten ja aikuisten parissa. Kotimainen kuusi ja mänty taipuvat Karjalan käkilinnuiksi. Karjalan Kuvalehti kertoo monipuolisen taitajan urasta.

KariM kuvaa


Karjalan Kuvalehden piirtäjä KariM kuvaa tällä kerralla sitä, kuinka joulupukki kaipaa tonttuväkensä kanssa sille oikealle Korvatunturille, joka viime sodan rauhateossa jäi rajan taakse, ja jonka toinen tunturikumppani toimii nyt Suomen Korvatunturina.
Mutta tiedätkö mitä ovat Tsupukat? Sen kertoo Karjalan Kuvalehti palstallaan sekä paljon muuta.

Lasse Koskinen