Karjalan Kuvalehti 1 – 2023

OTTEITA LEHDESTÄ. Rajan takaa saapui merkillinen teksti Suomeen. Siinä kutsuttiin kokoontumaan yleiskarjalaiseen kansalliseen kokoukseen tammikuussa 2023. Kokouksen tärkeimmäksi tavoitteeksi määriteltiin julistaa Uhtuan tasavallan oikeudellinen jatkuvuus. Pääministeri Sanna Marin viittasi tähän sanomaan esiintymisessään 10. tammikuuta 2023. Itärajan takaa tullut sanoma pyrki hämmentämään Karjalan palautuskeskustelua. Tästä laajemmin ja kiinnostavasti Karjalan Kuvalehden tässä numerossa. Sanomasta on kuva lehdessä.

EU:n Ukrainan neuvontaoperaation suomalainen päällikkö Antti Hartikainen kertoo taustoja Ukrainan tilanteesta. Operaatio on auttanut vuoden 2014 lopulta alkaen Ukrainan sisäistä turvallisuutta uudistumaan. Hartikainen kertoo omakohtaisia kokemuksistaan Ukrainassa. Karjalan Kuvalehti välittää kuvauksen tapahtumista ja tilanteista vapautensa puolesta taistelevasta Ukrainasta.

Itämeren kaasuputkesta Säkkijärveltä Saksaan tuli hukkaputki. Venäjä yritti ajaa putkihanketta lävitse kovalla kiireellä. Suomi arkaili ja selitti putkea vain ympäristöasiana, kun Ruotsi ja Tanska pitivät sitä myös turvallisuuskysymyksenä. Suomen Karjalan palautusjärjestöt puuttuivat peliin. Saksan johtoon otettiin yhteyttä ja putkilinjallakin tapahtui näyttävää toimintaa. Loppuräjähdys päätti putken historian ainakin toistaiseksi. Karjalan Kuvalehti valaisee yksityiskohtaisesti myös palautusjärjestöjen osuuden putken vaiheissa.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola kertoo siitä, kuinka Venäjä kylvää tarkoituksella uhkaa. Venäjä pyrkii viestimään, ettei kukaan ole sen järjestelmän ulottumattomissa. Aaltola huomauttaa, kuinka Suomen silmät avautuivat Venäjän hyökkäyspolitiikan myötä. Karjalan Kuvalehti kertoo Aaltolan näkemyksistä Suomen turvallisuuden suhteen.

Professori Martti Häikiö kertoo, miten presidentti P. E. Svinhufvudin ja Risto Rytin toimintapanokset vaikuttivat Suomen kehittymiseen. Svinhufvud oli ennen kaikkea oikeusmies ja Ryti talousmies. Kumpikin joutui kuitenkin historian poliittisiin pyörteisiin, joita Martti Häikiö kuvaa Karjalan Kuvalehden artikkelissaan.

KGB testasi rajaloikkareilla Suomen toimintaa. Kaksi rajavartijaa pakeni Neuvostoliitosta Suomeen. Siitä alkoi tapahtumasarja, joka on huikea kertomus siitä mitä kaikkea tapahtui loikkareiden vaiheissa Suomessa. Etyk-sopimuksen noudattamista valvova Suomen Helsinki-ryhmä oli vahvasti tapahtumissa mukana. Niihin kietoutui myös Länsi-Saksa ja Ruotsi. Karjalan Kuvalehti kertoo koko yllättävän tapahtumien sarjan monivaiheisine käänteineen.

Algot Niska oli laulaja Dannyn äidin isä. Niska oli olympiaurheilija ja seikkailija, joka oli ennen kaikkea salakuljettaja, mutta myös toimitti moottoriveneellään Viroon apuvoimia Suomesta, kun Viro pyrki vapautumaan Neuvostoliiton miehityksestä kesällä 1941. Algot Niskan monien vaiheiden lisäksi Karjalan Kuvalehti kertoo, mitä Danny muistaa isoisästään.

Neuvostoliiton vankileiririkokset jäivät Venäjällä tuomitsematta. Miljoonia ihmisiä kuoli leireissä. Mihail Gorbatshovin maanviljelijäisoisä pidätettiin aikoinaan. Venäjällä ei ryhdytty selvittämään vankileirien vääryyksiä ja uhrien korvausvaateet sammutettiin nopeasti. Viime vuosina menneisyyttä tutkineita järjestöjä on nimetty erityislailla ”lännen agenteiksi”. Karjalan Kuvalehti kertoo vaietusta asiasta.

Suomen kieltä uhkaa kansainvälisyyden ihastelu. Avaruustutkija Tiera Laitinen ihmettelee, miten suomenkieli halutaan unohtaa kotimaassaan ja korvata englanninkielellä monissa käänteissä, vaikka kysymyksessä ei olisi kansainvälinen toiminta. Laitinen muistuttaa, kuinka oma kielemme on osa kulttuuriperintöämme. Laitinen kertoo hälyttävästä kielitilanteesta Karjalan Kuvalehden artikkelissaan.

Vatjankieltä ja muita lähikieliämme uhkaa kato. Virolainen kielitutkija Heinike Heinsoo kertoo matkoistaan vatjankielen syntysijoille. Heinsoo kertoo myös hauskasti, kuinka samassa perheessä ”pajatetaan” ja ”läkätään”. Venäjällä kansalliskielet halutaan vähitellen unohtaa ja tuhota. Tästä Heinsoo kertoo Karjalan Kuvalehden artikkelinsa 1-osassa, joka jatkuu seuraavassa numerossa.

Armas J. Pulla oli värikäs hahmo. Hän syntyi Viipurissa. Isän puolen juuret juonsivat Kivennavalle. Äiti oli Savon tyttäriä. Armas J. Pullan mielikuvitus oli monipuolinen jo nuorena. Karjalan Kuvalehti kuvailee, miten Pullan luomat Ryhmy- ja Romppainen -hahmot ja kirjat syntyivät. Samoin kerrotaan, miksi heidän kanssaan seikkaili Mörökölli-kissa. Pullalla ja Mika Waltarilla oli yhteistoimintaa, joista harva tietää.

Karjalan Kuvalehden päätoimittaja Aune Kämäräinen kertoo artikkelissaan, miten talven kaamosaikaa on virkistetty Suomessa ja mitä laskiainen ja pääsiäinen ovat suomalaisessa ajantiedossa. Tapoja on ja on ollut monenlaisia. Paastoa kierrettiin avannon antimilla. Ystävänpäivän synnyllä ja varhaisvaiheella on mielenkiintoiset ja yllättävät juuret.

Ensimmäiset laskuvarjohypyt Suomessa tehtiin Karjalassa. Ensimmäinen hyppääjä Viipurin taivaalla ei ollut suomalainen. Ensimmäinen suomalainen hyppäsi lentonäytöksessä Sortavalassa. Se vaati erikoisjärjestelyjä ja huimaa uskaltamista. Laatokan lahti tarjosi yllätyksen. Ensimmäinen naisen suorittama laskuvarjohyppy tapahtui Viipurissa. Suuret yleisömäärät seurasivat näitä jännittäviä tapahtumia, joista Karjalan Kuvalehti kertoo sanoin ja kuvin.

Suomen kansallisteatteri täytti 150 vuotta. Ohjelmistossa on parhaillaan kiinnostavia Suomen tasavallan vaiheisiin liittyviä näytelmiä. Marjukka Patrakka kertoo artikkelissaan Matvoi Plattonin runonlaulajan urasta. Se vei Plattonin Unkariin saakka. Pertti Rampanen kuvailee, miten Kannaksen Kuolemanjärvelle syntyi vapaussodan jälkeinen jääkärikoti. Markku Jokipii esittelee kirjan, joka on seikkailukertomus siitä, mitä tapahtui Neuvostoliittoon loikanneelle, ja miten päähenkilö selvisi takaisin. Suomi rakentaa turvallisuutensa lisäämiseksi esteaidan Venäjän nykyrajalle. Näin varaudutaan yllätyksiin. Mistä tunnet sie Karjalan? -palstalla Monrepos´ ja Annikki Tähti. Myös näistä kertoo Karjalan Kuvalehti.

Edellä oleva kuvailee vain pienen osan siitä, mistä Karjalan Kuvalehden tämä numero kertoo. Tilaa Karjalan Kuvalehti kotiisi. Tilaa niin Tiedät! Karjalan Kuvalehti on myös toimiva mainoksesi väline. Lehti on näyttävä ja puhutteleva. Mitään salaamatta. Tilaajamme ovat ajattelevaa väkeä.

Lasse Koskinen