Mielenkiintoisista kirjoituksistaan ja valokuvistaan runsaita kiitoksia saanut Karjalan Kuvalehti kertoo tässä numerossa näistä aiheista:

Lennokkipuolustus Suomessa

Pääkirjoituksessa kerrotaan lennokkien eli droonien yllättäneen Suomen. Lennokkien harhautuminen Kaakkois-Suomeen osoittaa, että lennokeilta puolustautumiseen on maassamme paneuduttava. Tämän vuoksi tarvitaan myös lähisuojia. Lopuksi mainitaan, että Ukraina ja Suomi ovat samassa tilanteessa, eli kummallakin maalla on takaisin perittäviä alueita Venäjältä.

Sotilaslennokit uusi ohjusmuoto

Tekniikan ja sotatieteen tohtori, insinöörieversti (evp) Jyri Kosonen on sotilaslennokkien parhaita asiantuntijoita Suomessa. Hän kertoo Karjalan Kuvalehdessä, miten lennokkeja vastaan tarvitaan kilpipuolustusta. Ongelmana on matkapuhelinliikenne, joka paljastaa kohteita hyökkäyslennokeille. Kosonen kertoo monipuolisesti näistä lennokeista ja miten tulisi suojautua. 

Säänmittaus ja tukanvalkaisu

Karjalan Kuvalehti kertoo artikkelistaan sota-ajan erikoiskoulutetuista säälotista, jotka tuottivat Päämajalle säätietoja 170 sääasemalta Suomen ilmavoimille ja tykistölle, ja muillekin rintamajoukoille. Artikkeli kertoo myös hauskan sattumuksen yhden lottien sääaseman tienoilla. 

Jäniskosken voimala Neuvostoliitolle

Sodan jälkeen sähkövoiman saanti tuotti ongelmia Neuvostoliiton Suomelta ryöstämän Petsamon Kolosjoen nikkelikaivokselle. Sähkövoima aiheutti ongelmia myös Pohjois-Suomeen. Saksan joukot olivat tuhonneet Suomen Jäniskosken voimalan lähtiessään. Sen kunnostamiseen menisi kolme vuotta. Karjalan Kuvalehti kertoo kaikista niistä vaiheista, mitä tämän voimalan tienoilla tapahtui.

Venäjän armeijasta irti lahjomalla

Venäjällä on vaikeuksia saada täydennyssotilaita Ukrainan rintamalleen. Sotaan määrätyt venäläiset pyrkivät pois sieltä lahjomalla upseereita. Karjalan Kuvalehti kertoo muutaman sotilaan tarinan, ja mitä Venäjän upseerit vaativat lahjuksina päästääkseen sotilaan tai haavoittuneen takalinjoille, pois Ukrainan rintamalta. 

Saarenmaan valssi ja Georg Ots

Karjalan Kuvalehti kertoo Georg Otsin elämäntarinan ja perheestä, joissa tapahtui paljon sellaista, jota Suomessa ei tiedetty. Ots oli kilpauimari, mutta hän oli vähällä hukkua Suomenlahteen, kun Neuvostoliiton evakuointialus upotettiin. Saarenmaan valssin synty on osa tätä Otsin tarinaa. 

Samuli Putro inkeriläisjuurinen

Tunnettu muusikko Samuli Putro on juuriltaan inkeriläinen. Hän on alenevassa polvessa sukua Mooses Putrolle, joka oli varakkaan maanviljelijäperheen poika Tuutarista. Mooses Putrosta tuli inkeriläisten vaikuttaja. Venäjän vallankumous muodostui hänen kohtalokseen. Mooses Putron muistoa vaalitaan Suomessa.

Näyttelijä Heikki Kinnunen

Karjalan Kuvalehti kertoo näyttelijä Heikki Kinnusen syntymäperheen tarinan. Rautatiet olivat merkittävä väylä tässä elämässä. Heikki Kinnunen esiintyi pikkupoikana laulajana asemalla. Hän tiesi pyrkivänsä joskus vielä näyttelijäksi. Se hänestä tuli monien vaiheiden jälkeen. Karjalan Kuvalehti kertoo kaikista näistä vaiheista kiinnostavien kuvien kera.

Fennada-Filmin koko kuva

Elokuvayhtiö Fennada-Filmi tuotti suomalaisille erityisesti mieleen painuneita elokuvia. Osa näistä tuotannoista kuvattiin Helsingin Kulosaaren historiallisessa studiorakennuksessa, jota unelmatehtaaksi sanottiin. Kohtalokas tulipalo muutti kaiken, mutta maailmalta on löytynyt pelastajia. Näin meillä on edelleen televisiossa nähtävissä Matti Kassilan ja Ville Salmisen ohjaustöiden tuotantoa.

Vanhan kansa merkkipäivät

Suomen kansan merkkipäivistä ja niiden aikamerkityksistä on taltioitu perinnetieota. Tällaisia päiviä olivat esimerkiksi Jyrinpäivä ja Ristinpäivä.  Karjalan Kuvalehti kertoo näiden päivien tiedosta ja sanomasta kansanperinteenä. Lehmäkellojen pesullakin oli erityinen merkityksensä. Tästä kaikesta kertoo Karjalan Kuvalehti värikkäästi ja elävästi.

Tuhalan noitakaivo

Viron Harjumaalla on merkillinen matkailunähtävyys. Vettä pulppuaa salaperäisistä maanalaisista onkaloista. Niillä on omia nimiä, kuten Anopin kuoppa ja Hevoskuoppa. Maanalaisen ilmiön myötä on syntynyt Virossa nähtäviä tippukiviluolia. 

Sannin ja Nastin kasvatusoppi

Karjalan evakot pyrittiin sijoittamaan niin että saman kylän ihmiset pääsivät samalle seudulle asumaan. Suistamolaisia asettui Iisalmeen. Tulijoilla oli kokonaan eri murre kuin pohjoissavolaisilla. Siitä kuitenkin liikkeelle lähdettiin. Nasti oli yksi evakoista. Hän oli ompelija, jolla oli vaikutuksensa ympäristöön, kuten hänen ystävättärellään Saimilla. Karjalan Kuvalehti kertoo kuinka kylä piti huolta lapsistaan ja kaikesta muustakin. Evakot saivat vuosien jälkeen oman kirkkonsa.

Berliinin olympiakisojen puitteet

Vuoden 1936 sekä talvi- että kesäolympialaiset järjestettiin Saksassa. Kesäkisojen vuoksi stadionia piti laajentaa erikoisella tavalla. Suurella soittokellolla oli myös tehtävänsä. Aloitteen pohjalta syntyi ja syttyi olympiatuli ensimmäistä kertaa Berliinin kisoissa. Tähän valmistauduttiin huolella. Näistä tapahtumista Karjalan Kuvalehti kertoo kattavasti.

Matti Mikkola oli kärkiheittäjä

Keihäänheittäjä Matti Mikkolan ura kohti maailman huippua alkoi kaartaa 1930-luvun lopulla. Välirauhan aikana syntyi kärkituloksia. Jatkosota muutti kuitenkin kaiken. Mikkola palveli Lentorykmentti 44:n pommikonemiehistön konekivääriampujana. Kohtalokas lentoonlähtö päätti keihäskaaret. Karjalan Kuvalehti kertoo Matti Mikkolasta ja esittelee kuvin tapahtumia hänen elämästään. 

Panssarilaiva Ilmarinen syvyydessä

Suomen merivoimien panssarilaiva Ilmarinen tuhoutui jatkosodan alun merioperaatiossa. Miinaan ajanut alus painui 271 suomalaisen merisotilaan kera Itämereen. Sodan jälkeen aluksen hylkyä etsittiin pitkään syvyydestä. Vihdoin tässä vuosikymmenin kuluttua onnistuttiin. Karjalan Kuvalehti kertoo aluksen löytämisestä, muistamisesta ja koululaisten rakennustyöstä aluksen ja sen miehistön muistoksi.

Kari Silvennoinen Karjalan puolesta

Karjalan Kuvalehti kertoo usean sivun kera asianajaja Kari Silvennoisen toiminnasta Karjalan palautuksen puolesta. Paljon hän tehnyt ja paljon hänelle on tapahtunut, kun hän on pyrkinyt saamaan Venäjää toimimaan laillisin keinoin. Tontin omistaja yritti saada Viipurista tonttinsa takaisin. KGB pelasi omaa peliään oikeuskäsittelyssä. Silvennoinen oli mukana myös Nord Stream-kaasuputkesta käydyssä oikeustaistelussa. Karjalan Kuvalehden pitkä artikkeli, Silvennoisen kokemukset ja kuvat kertovat näistä vaiheista. 

Viipurin rikas yrityselämä

Viipuri oli merkittävä Itä-Suomen talouden, kaupan ja liikenteen keskus. Vilkas satama oli osa tätä toimintaa. Viipurin sataman kautta kulki huomattava osa Suomen viennistä. Vuonna 1937 lentoliikenne avattiin Helsingin ja Viipurin välille. Osa Viipurin kouluista toimi osakeyhtiömuotoisesti. Monet yrityksistä jatkavat toimintaansa evakkopaikkakunnillaan. Karjalan Kuvalehti kertoo Viipurin monipuolisesta liiketoiminnasta ja yrityksistä.

Palautusjärjestö Kanadassa

Kanadan Torontossa toimii Suomen Karjalan palautusta ajava toimintaryhmä. Ryhmä pyrkii herättämään henkiin suomalaisista hiipuneen toiveen saada historiallinen vääryys oikaistua, eli Tarton rauhan rajat halutaan takaisin. Ryhmä muistuttaa, että itsesensuurin aika on Suomessa ohitse. Ryhmä vaati Suomen pakkoluovuttamien alueiden palauttamista hallitusohjelmaan.

Hrutshevin muistelmat länteen

Nikita Hrutshev saneli muistelmansa. Hän halusi vävynsä avulla saada ne julkaistavaksi länteen. KGB ja Neuvostoliiton hallituspiirit saivat tästä vihiä, ja syrjäytettyä Hrutshevia kuulusteltiin.  Muistelmista saatiin otteita julkaistua tunnetuissa lännen lehdissä. Karjalan Kuvalehti kertoo yhtenä tietäjistä, millaista kamppailua Hrutshevin muistelmista käytiin, ja miten Neuvostoliitto yritti estää niiden julkaisemisen. 

Johan ja Maria Laidonerin elämän loppu

Johan Laidoner oli Viron puolustusvoimien ylipäällikkö, kansanedustaja ja jälleen ylipäällikkö, kun Neuvostoliitto miehitti Viron. Tällöin alkoi kamppailu sekä Viron että Laidonerin perheen tulevaisuudesta. Laidonerit haettiin kotitilalta, josta alkoi heidän kohtalokas matkansa itään. Karjalan Kuvalehti kertoo Laidonerien vaikuttavan elämäntarinan kuvien kera.

Näistä ja paljon muusta kertoo Karjalan Kuvalehti suoraan ja salaamatta. Karjalan Kuvalehti on suunnattu kaikille suomalaisille. Tilaa – niin tiedät! Seuraavaa lehteä tehdään jo kaiken aikaa. Tilausvaihtoehdot ja tilauslomakkeet tämän sivun yläreunan linkeistä, tai suoraan toimisto@kareliaklubi.fi tai puh. no 050 555 1460. Toimi heti! Myös alkuvuoden numerot tulevat sinulle postitse. Näin olet tapahtumien polttopisteessä!