Tiivistelmä lehden sisällöstä

Pääkirjoitus – Kone ei voi tehdä kasvatustyötä

Meillä kasvaa nuoriso, joka ei enää osaa käyttää kieltämme. Suomi ja englanti ovat sekoittuneet. Englanti hiipii kieleemme vain englanniksi näytettävinä tv-mainoksina. Karjalan Kuvalehden päätoimittaja Aune Kämäräinen kirjoittaa oppimisen muutoksista Suomessa.

Ukrainan sukeltajat räjäyttivät Nord Stream – kaasuputken

Karjalan Kuvalehti paljastaa, miten ja ketkä räjäyttivät Nord Stream kaasuputken Itämeressä. Artikkeli kertoo huolellisesti suunnitellusta operaatiosta. 

Venäjän hyökkäys muutti Ukrainaa

Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 toi Suomeen 80 000 ukrainalaista sotapakolaista tilapäistä suojelua varten. Tämä sota hajautti kaksi ystävystä lapsineen, toisen Saksaan ja toisen Suomeen. Karjalan Kuvalehti haastatteli heitä. 

Panssarilaiva Ilmarisen öljy turvaan

Panssarilaivan Ilmarisen hylystä tihkuu öljyä Itämereen. Karjalan Kuvalehti kertoo, miten vaikeissa olosuhteissa runsaat puolet 100 000 tuhannen litran polttoöljymäärästä saatiin aluksesta. Alus on hautarauhan piirissä. Karjalan Kuvalehti kertoo miten työtä on tarkoitus jatkaa.

Tarton sopimus kelvollinen rajojen palauttamiseen

Tarton rauhansopimus vuodelta 1920 on 13-sivuinen asiakirja. Karjalan Kuvalehti kertoo mitä se sisältää, ja toteaa että sopimus on otettavissa lähes sellaisenaan käyttöön rajojen palautuksessa.

Tarton rauha puhuttaa yhä 

Karjalan Kuvalehti kertoo, miten Tarton rauhasta neuvoteltiin ja miten itse rauhasopimus lopulta syntyi. Osa suomalaisista piti sitä ”häpeärauhana”, koska Repola ja Porajärvi jäivät rajan taakse. 

Tarton rauhan raja palautettava takaisin

Aiheesta kirjoittaa Ohion Clevelandissa asuva amerikansuomalainen Otso Rajakontu. Hän tarkastelee palautusta eri näkökulmista.

Porkkalan palautuksesta 80 vuotta

Neuvostoliitto luopui Suomelta pakkovuokraamastaan Porkkalan alueesta. Monelle kotiinsa palaavalle suomalaiselle paluu oli shokki. Talojen sisustuksia oli sotkettu ja lautoja revitty seinistä. Karjalan Kuvalehti kertoo palautuksen jälkeisistä tunnelmista. 

Petsamo oli tärkeä kalastusalue Suomelle

Petsamo oli vahvassa kehitysvaiheessa 1930-luvulla. Aluetta rakennettiin, ja kalastus oli valtameriluokkaa. Laivanvarustaja Ragnar Nordströmillä oli vahva kalastuslaivasto. Suomen valtio tuki tätä toimintaa. Nordströmillä oli tärkeä merkitys Petsamon puolustamisessa talvisodassa. Karjalan Kuvalehti kertoo mitä kaikkea Petsamossa tapahtui.

Viipurin sotilassairaalassa toimivat monipuoliset palvelut

Viipuriin rakennettiin uudenaikainen sotilassairaala monipuolisine laitteineen. Avajaisjuhla oli valtakunnallisesti huomattava tapahtuma. Sotilassairaala palveli myös Viipurin asukkaita. Karjalan Kuvalehti kertoo sairaalan vaiheista.

Viipurin kaupunki sai perinnöksi palatsin Ranskassa

Viipurin kaupunki sai testamenttilahjoituksena palatsin Ranskasta sekä mittavan taidekokoelman. Tästä aiheesta tiedetään vähän. Karjalan Kuvalehti kertoo kuka lahjoitti ja mitä kaikkea palatsin vaiheisiin liittyi. 

Torkkelin Paperin tarina päättyi

Yritys aloitti toimintansa Viipurissa perheyrityksenä, ja sen toiminta jatkui vielä evakuoitumisen jälkeen. Liikkeen tarina päättyi kuitenkin äskettäin. FT Tuomas Möttönen kertoo monipuolisesti yrityksen ja sen omistajien tapahtumista.

Radioinnostus syntyi eri puolilla Suomea

Suomen Yleisradio perustettiin 100 vuotta sitten. Karjalan Kuvalehti on koonnut mielenkiintoisen artikkelin kuvineen sekä tästä radioyhtiöstä että radiotoiminnan alkuvaiheista, jolloin Viipuri ja Sortavala olivat vielä kehittämisessä mukana. Kehitykseen liittyi myös hauskoja piirteitä. 

Hilja Valtonen ravisteli ympäristöään

Hilja Valtonen oli sekä reipassanainen opettaja, että kirjailija. Hän herätti keskustelua ympärillään. Hän rohkeni ajaa sekä polkupyörällä, että pukeutua pitkiin housuihin. Karjalan Kuvalehti kertoo hauskasti, mitä Valtosen ympärillä tapahtui. 

Tataarit olivat Suomen fiksuin vähemmistö

Tataarien historia Suomessa on pitkä. Heitä toimi laajasti tekstiilien kauppa-alalla. Karjalan Kuvalehti kertoo tataarien saapumisesta vähitellen Suomeen ja mitä kaikkia tälle kansalliselle vähemmistölle on tapahtunut. Lisäksi kerrotaan yhden tataaritaiteilijan tuotannosta. 

Kveenit sinnittelivät Ruijassa

Kveenit ovat kotoisin Suomen peräpohjolasta. He ovat vähemmistönä Norjan Ruijassa, jossa kveenien kieli on virallinen vähemmistökieli. Kaikki ei kuitenkaan ole vuosien saatossa mennyt vaivattomasti eteenpäin. Karjalan Kuvalehti kertoo kveenien elämästä. 

Metropoliitta Mitrofan hehkuttaa ortodoksisuutta Petsamossa

Murmanskin metropoliitta kohottaa syrjäisen ortodoksikirkon toimintaa Petsamossa. Kirkkoja on rakennettu ja tuhottu Venäjällä. Petsamossa käytiin sekä Norjasta että Suomesta ennen kuin nykyinen raja suljettiin taas. Karjalan Kuvalehti kertoo Petsamon ja ortodoksikirkon vaiheista.

Lauri Kettuselle muistomerkki Tarttoon

Lauri Kettunen oli professori ja kielitieteilijä, jolla oli suuri merkitys myös Virossa. Lauri Kettuselle on nyt pystytetty muistopatsas Tarttoon. Siinä on hyvin suomalaisia piirteitä. Toisessa Kettusta käsittelevässä Karjalan Kuvalehden artikkelissa Jari P. Havia kertoo Lauri Kettusen elämänvaiheista.

Linda Viiding – Suomen ystävä ja Viron itsenäisyystaistelija

Viiding oli monipuolinen kulttuurivaikuttaja Virossa. Hän edisti suomalaista kirjallisuutta Virossa. Hän piti Viron omaa kulttuuria sinnikkäästi yllä Neuvostoliiton miehityksen aikana. Karjalan Kuvalehti kertoo monipuolisesti Linda Viidingin toiminnasta.

Tammsaare on avain Viron ja virolaisten ymmärtämiseen 

Viron kansalliskirjailijaksi kehittynyt A. H. Tammsaare kohotti äänensä Viron puolesta. Hän kirjoitti sekä romaaneja että näytelmiä. Hänen juurensa oli vahvasti maaseudulla. Hän oli syntynyt Järvamaalla. Karjalan Kuvalehti kertoo kattavasti Tammsaaren elämästä. 

Eeva Kilpi – aito karjalainen runotyttö (1928-2026)

Runoilija Eeva Kilpi oli syntyisin Hiitolasta Laatokan Karjalasta. Kilpi muistetaan vahvasti evakkokirjailijana. Hänen kirjallisessa tuotannossaan kaikuu ja suru Karjalan menettämisestä. Hän rohkeni puhua Karjalasta aikana, jolloin siitä pyrittiin vaikenemaan. Karjalan Kuvalehden muistokirjoituksessa paneudutaan Eeva Kilven elämäntyöhön. 

Muita kulttuurivaikuttajia

Karjalan Kuvalehti kertoo Muumi-perheeseen kuuluvasta Sophia Janssonista, puun ja lasin mestarista Tapio Wirkkalasta ja säveltäjä Heino Kaskesta. Elokuvaesittelyssä on uutuuselokuva Odysseuksesta. Suomen Evakot -patsas on viisivuotias. Hankkeen vaiheet olivat osoitus sisukkuudesta. Kirjaesittelyssä esillä uutuuskirjoja. 

Karjalan Kuvalehti – kaikille suomalaisille. Tilaa niin tiedät mitä kaikkea tapahtuu, josta muualla ei kerrota. Karjalan Kuvalehti on vahvasti tässä ajassa mukana. Tilaustiedot sivulla https://karjalankuvalehti.eu/

Mielenkiintoisista kirjoituksistaan ja valokuvistaan runsaita kiitoksia saanut Karjalan Kuvalehti kertoo tässä numerossa näistä aiheista:

Lennokkipuolustus Suomessa

Pääkirjoituksessa kerrotaan lennokkien eli droonien yllättäneen Suomen. Lennokkien harhautuminen Kaakkois-Suomeen osoittaa, että lennokeilta puolustautumiseen on maassamme paneuduttava. Tämän vuoksi tarvitaan myös lähisuojia. Lopuksi mainitaan, että Ukraina ja Suomi ovat samassa tilanteessa, eli kummallakin maalla on takaisin perittäviä alueita Venäjältä.

Sotilaslennokit uusi ohjusmuoto

Tekniikan ja sotatieteen tohtori, insinöörieversti (evp) Jyri Kosonen on sotilaslennokkien parhaita asiantuntijoita Suomessa. Hän kertoo Karjalan Kuvalehdessä, miten lennokkeja vastaan tarvitaan kilpipuolustusta. Ongelmana on matkapuhelinliikenne, joka paljastaa kohteita hyökkäyslennokeille. Kosonen kertoo monipuolisesti näistä lennokeista ja miten tulisi suojautua. 

Säänmittaus ja tukanvalkaisu

Karjalan Kuvalehti kertoo artikkelistaan sota-ajan erikoiskoulutetuista säälotista, jotka tuottivat Päämajalle säätietoja 170 sääasemalta Suomen ilmavoimille ja tykistölle, ja muillekin rintamajoukoille. Artikkeli kertoo myös hauskan sattumuksen yhden lottien sääaseman tienoilla. 

Jäniskosken voimala Neuvostoliitolle

Sodan jälkeen sähkövoiman saanti tuotti ongelmia Neuvostoliiton Suomelta ryöstämän Petsamon Kolosjoen nikkelikaivokselle. Sähkövoima aiheutti ongelmia myös Pohjois-Suomeen. Saksan joukot olivat tuhonneet Suomen Jäniskosken voimalan lähtiessään. Sen kunnostamiseen menisi kolme vuotta. Karjalan Kuvalehti kertoo kaikista niistä vaiheista, mitä tämän voimalan tienoilla tapahtui.

Venäjän armeijasta irti lahjomalla

Venäjällä on vaikeuksia saada täydennyssotilaita Ukrainan rintamalleen. Sotaan määrätyt venäläiset pyrkivät pois sieltä lahjomalla upseereita. Karjalan Kuvalehti kertoo muutaman sotilaan tarinan, ja mitä Venäjän upseerit vaativat lahjuksina päästääkseen sotilaan tai haavoittuneen takalinjoille, pois Ukrainan rintamalta. 

Saarenmaan valssi ja Georg Ots

Karjalan Kuvalehti kertoo Georg Otsin elämäntarinan ja perheestä, joissa tapahtui paljon sellaista, jota Suomessa ei tiedetty. Ots oli kilpauimari, mutta hän oli vähällä hukkua Suomenlahteen, kun Neuvostoliiton evakuointialus upotettiin. Saarenmaan valssin synty on osa tätä Otsin tarinaa. 

Samuli Putro inkeriläisjuurinen

Tunnettu muusikko Samuli Putro on juuriltaan inkeriläinen. Hän on alenevassa polvessa sukua Mooses Putrolle, joka oli varakkaan maanviljelijäperheen poika Tuutarista. Mooses Putrosta tuli inkeriläisten vaikuttaja. Venäjän vallankumous muodostui hänen kohtalokseen. Mooses Putron muistoa vaalitaan Suomessa.

Näyttelijä Heikki Kinnunen

Karjalan Kuvalehti kertoo näyttelijä Heikki Kinnusen syntymäperheen tarinan. Rautatiet olivat merkittävä väylä tässä elämässä. Heikki Kinnunen esiintyi pikkupoikana laulajana asemalla. Hän tiesi pyrkivänsä joskus vielä näyttelijäksi. Se hänestä tuli monien vaiheiden jälkeen. Karjalan Kuvalehti kertoo kaikista näistä vaiheista kiinnostavien kuvien kera.

Fennada-Filmin koko kuva

Elokuvayhtiö Fennada-Filmi tuotti suomalaisille erityisesti mieleen painuneita elokuvia. Osa näistä tuotannoista kuvattiin Helsingin Kulosaaren historiallisessa studiorakennuksessa, jota unelmatehtaaksi sanottiin. Kohtalokas tulipalo muutti kaiken, mutta maailmalta on löytynyt pelastajia. Näin meillä on edelleen televisiossa nähtävissä Matti Kassilan ja Ville Salmisen ohjaustöiden tuotantoa.

Vanhan kansa merkkipäivät

Suomen kansan merkkipäivistä ja niiden aikamerkityksistä on taltioitu perinnetieota. Tällaisia päiviä olivat esimerkiksi Jyrinpäivä ja Ristinpäivä.  Karjalan Kuvalehti kertoo näiden päivien tiedosta ja sanomasta kansanperinteenä. Lehmäkellojen pesullakin oli erityinen merkityksensä. Tästä kaikesta kertoo Karjalan Kuvalehti värikkäästi ja elävästi.

Tuhalan noitakaivo

Viron Harjumaalla on merkillinen matkailunähtävyys. Vettä pulppuaa salaperäisistä maanalaisista onkaloista. Niillä on omia nimiä, kuten Anopin kuoppa ja Hevoskuoppa. Maanalaisen ilmiön myötä on syntynyt Virossa nähtäviä tippukiviluolia. 

Sannin ja Nastin kasvatusoppi

Karjalan evakot pyrittiin sijoittamaan niin että saman kylän ihmiset pääsivät samalle seudulle asumaan. Suistamolaisia asettui Iisalmeen. Tulijoilla oli kokonaan eri murre kuin pohjoissavolaisilla. Siitä kuitenkin liikkeelle lähdettiin. Nasti oli yksi evakoista. Hän oli ompelija, jolla oli vaikutuksensa ympäristöön, kuten hänen ystävättärellään Saimilla. Karjalan Kuvalehti kertoo kuinka kylä piti huolta lapsistaan ja kaikesta muustakin. Evakot saivat vuosien jälkeen oman kirkkonsa.

Berliinin olympiakisojen puitteet

Vuoden 1936 sekä talvi- että kesäolympialaiset järjestettiin Saksassa. Kesäkisojen vuoksi stadionia piti laajentaa erikoisella tavalla. Suurella soittokellolla oli myös tehtävänsä. Aloitteen pohjalta syntyi ja syttyi olympiatuli ensimmäistä kertaa Berliinin kisoissa. Tähän valmistauduttiin huolella. Näistä tapahtumista Karjalan Kuvalehti kertoo kattavasti.

Matti Mikkola oli kärkiheittäjä

Keihäänheittäjä Matti Mikkolan ura kohti maailman huippua alkoi kaartaa 1930-luvun lopulla. Välirauhan aikana syntyi kärkituloksia. Jatkosota muutti kuitenkin kaiken. Mikkola palveli Lentorykmentti 44:n pommikonemiehistön konekivääriampujana. Kohtalokas lentoonlähtö päätti keihäskaaret. Karjalan Kuvalehti kertoo Matti Mikkolasta ja esittelee kuvin tapahtumia hänen elämästään. 

Panssarilaiva Ilmarinen syvyydessä

Suomen merivoimien panssarilaiva Ilmarinen tuhoutui jatkosodan alun merioperaatiossa. Miinaan ajanut alus painui 271 suomalaisen merisotilaan kera Itämereen. Sodan jälkeen aluksen hylkyä etsittiin pitkään syvyydestä. Vihdoin tässä vuosikymmenin kuluttua onnistuttiin. Karjalan Kuvalehti kertoo aluksen löytämisestä, muistamisesta ja koululaisten rakennustyöstä aluksen ja sen miehistön muistoksi.

Kari Silvennoinen Karjalan puolesta

Karjalan Kuvalehti kertoo usean sivun kera asianajaja Kari Silvennoisen toiminnasta Karjalan palautuksen puolesta. Paljon hän tehnyt ja paljon hänelle on tapahtunut, kun hän on pyrkinyt saamaan Venäjää toimimaan laillisin keinoin. Tontin omistaja yritti saada Viipurista tonttinsa takaisin. KGB pelasi omaa peliään oikeuskäsittelyssä. Silvennoinen oli mukana myös Nord Stream-kaasuputkesta käydyssä oikeustaistelussa. Karjalan Kuvalehden pitkä artikkeli, Silvennoisen kokemukset ja kuvat kertovat näistä vaiheista. 

Viipurin rikas yrityselämä

Viipuri oli merkittävä Itä-Suomen talouden, kaupan ja liikenteen keskus. Vilkas satama oli osa tätä toimintaa. Viipurin sataman kautta kulki huomattava osa Suomen viennistä. Vuonna 1937 lentoliikenne avattiin Helsingin ja Viipurin välille. Osa Viipurin kouluista toimi osakeyhtiömuotoisesti. Monet yrityksistä jatkavat toimintaansa evakkopaikkakunnillaan. Karjalan Kuvalehti kertoo Viipurin monipuolisesta liiketoiminnasta ja yrityksistä.

Palautusjärjestö Kanadassa

Kanadan Torontossa toimii Suomen Karjalan palautusta ajava toimintaryhmä. Ryhmä pyrkii herättämään henkiin suomalaisista hiipuneen toiveen saada historiallinen vääryys oikaistua, eli Tarton rauhan rajat halutaan takaisin. Ryhmä muistuttaa, että itsesensuurin aika on Suomessa ohitse. Ryhmä vaati Suomen pakkoluovuttamien alueiden palauttamista hallitusohjelmaan.

Hrutshevin muistelmat länteen

Nikita Hrutshev saneli muistelmansa. Hän halusi vävynsä avulla saada ne julkaistavaksi länteen. KGB ja Neuvostoliiton hallituspiirit saivat tästä vihiä, ja syrjäytettyä Hrutshevia kuulusteltiin.  Muistelmista saatiin otteita julkaistua tunnetuissa lännen lehdissä. Karjalan Kuvalehti kertoo yhtenä tietäjistä, millaista kamppailua Hrutshevin muistelmista käytiin, ja miten Neuvostoliitto yritti estää niiden julkaisemisen. 

Johan ja Maria Laidonerin elämän loppu

Johan Laidoner oli Viron puolustusvoimien ylipäällikkö, kansanedustaja ja jälleen ylipäällikkö, kun Neuvostoliitto miehitti Viron. Tällöin alkoi kamppailu sekä Viron että Laidonerin perheen tulevaisuudesta. Laidonerit haettiin kotitilalta, josta alkoi heidän kohtalokas matkansa itään. Karjalan Kuvalehti kertoo Laidonerien vaikuttavan elämäntarinan kuvien kera.

Näistä ja paljon muusta kertoo Karjalan Kuvalehti suoraan ja salaamatta. Karjalan Kuvalehti on suunnattu kaikille suomalaisille. Tilaa – niin tiedät! Seuraavaa lehteä tehdään jo kaiken aikaa. Tilausvaihtoehdot ja tilauslomakkeet tämän sivun yläreunan linkeistä, tai suoraan toimisto@kareliaklubi.fi tai puh. no 050 555 1460. Toimi heti! Myös alkuvuoden numerot tulevat sinulle postitse. Näin olet tapahtumien polttopisteessä!

Karjalan Kuvalehti tarttuu rivakkaan tapaansa ajankohtaisiin asioihin ja historian käännekohtiin. Tempaavaa asiaa kaikille suomalaisille. Asioita, joita ei muista tiedotusvälineistä tavoita. Lukuelämyksiä aikaansa seuraaville lukijoille. Kiitosta saanutta sisältöä eri aihealueilta.

Tiivistelmä sisällöstä:

”Älkää jauhako siemenviljaa”

Nykyään puhutaan huoltovarmuudesta. Vaikka liikenne on kehittynyt ja kauppatiet hyvin auki, niin Suomi on saari. Sitä ei päättäjien tulisi koskaan unohtaa. Karjalan Kuvalehden pääkirjoitus paneutuu tähän. 

Ukrainan presidenttipari sodan näyttämöllä 

Olena s. Kyjasko ja Volodymyr Zelenskyi tapasivat jo lukioaikoina. He avioituivat vuonna 2013. Karjalan Kuvalehti kertoo Ukrainan presidenttiparin elämästä rauhan päivinä ja nyt sodan näyttämöllä. Aviopari, joka jää pysyvästi maailmanhistoriaan.

Vähemmistökansat kärsivät Venäjän sodista

Nuorten, armeijaikäisten miesten kato näkyy Venäjällä. Erityisesti maan vähemmistökansojen edustajia pyritään viemään Ukrainan sotaan. Karjalan Kuvalehti kertoo kuinka arktisetkin alueet kolutaan sotilaiden pestaamiseksi. Kirkasväriset seppeleet näkyvät hautausmailla.

Laskuvarjojääkärikoulutus kehittelyn tulosta

Laskuvarjojääkärikoulu aloitti toimintansa 1. helmikuuta 1962. Karjalan Kuvalehti kertoo toiminnan kehittämisestä osaksi Utin Jääkärirykmenttiä. Lehti kertoo myös, miten Suomen pakkoluovuttamalta Suursaarelta Venäjä kohdistaa häirintää Utin tukikohtaa kohti.

KariM lentokoneen tunnelmassa

Karjalan Kuvalehden piirtäjä KariM on entinen laskuvarjojääkäri. Tällä kerralla hän paneutuu piirroksessaan epätietoiseen lentomatkustajaan väärässä jonossa. 

Satelliittipaikannus uudessa kehitysvaiheessa

GNSS-paikannussignaalin voi ottaa vastaan niin ettei käyttäjän tarvitse paljastaa omaa sijaintiaan. Tämä on tärkeää sotilaskäytössä. Karjalan Kuvalehti kertoo satelliittitiedustelusta ja järjestelmien suojaamisesta. Tähän paneutuu puolustusvoimien lisäksi ryhmä kumppaneita.

Neuvostoliiton ydinkokeet vaikuttivat Suomeen

Tunturikoivuista katosivat lehdet äkkiä salaperäisellä tavalla. Puut eivät toipuneet tästä vaan tekivät kuolemaa. Karjalan Kuvalehti kertoo, miten Neuvostoliiton ydinkokeet vaikuttivat Suomeen. Venäjä on perustanut muistomerkin Novaja Zemljan ydinkokeiden kehittäjällä.

Belarus väistynyt Suomen pelloilta

Valko-Venäjä aloitti Belarus-traktorin valmistuksen vuonna 1949. Neuvostoliitto poti kroonista valuuttapulaa, joten Belarus valjastettiin vientituotteeksi. Karjalan Kuvalehti kertoo, miten Suomen valtiojohtoon kuulunut Johannes Virolainen hankittiin traktorin menekinedistäjäksi. Belaruksen uutuusmalleja ei nähdä Suomen pelloilla. 

Suomen hakaristi ei ole poliittinen tunnus

Suomen ilmavoimat poisti äskettäin hakaristin merkeistään ja lipuistaan. Tilalle tuli uusi tunnus. Suomen hakaristi omaa pitkät perinteet. Karjalan Kuvalehti kertoo kuinka Iisalmessa syntyi äskettäin kärhämä hakarististä koulun lattiassa. Tunnus näkyy muuallakin Suomessa. 

Sissolan taloryhmä Ilomantsin Mekrijärvellä

Runonlaulaja Simana Sissosen taloryhmä sijaitsee Ilomantsin Mekrijärvellä. Karjalan Kuvalehti kertoo tästä maamme harvinaisuudesta. Kirjailija Martti Haavio kävi tutustumassa Sissolan taloon kesällä 1933. Nyt Karjalan Kuvalehti esittelee talon ja sen historian lehden lukijoille.

Viljelykasvien perinnöllisyystiede

Hannu Ahokas on kansainvälisesti tunnettu suomalainen kasvitieteen perinnöllisyystutkija. Hänen oma juurensa ovat Laatokan Karjalassa. Karjalan Kuvelehti kertoo Ahokkaasta ja hänen työstään viljelykasvien kehittäjänä.

Yrjö Pessi oli tutkijaluonne

Kemira kehittyi kansainväliseksi konserniksi. Karjalan Kuvalehti kertoo, kuinka Pessi oli yhtiön kehittämisessä mukana. Haasteena olivat vuorikemian laitoksen suuret jätevesipäästöt. Yrjö Pessi oli mukana luomassa myös Karjalan palautuksen taloudellisia laskelmia. 

Ida Ivanovan kieli ja uskonto

Ida ja Ivan rakensivat oman talon Harakkamäkeen. Kuujärven turkiskolhoosi antoi toimeentulon. Pariskunta puhui keskenään aunuksenkarjalaa eli livviä. Ivanovasta kehittyi parantaja. Äiti opetti parannusloitsut. Karjalan Kuvalehti kertoo tästä tietäjästä ja kansanparantajasta. 

Inkerikkojen karjalainen kulttuuriperintö 

Vaatetynnyriä käytettiin Inkerinmaan lisäksi Suomen Käkisalmen läänin pohjoisosassa. Karjalan Kuvalehti kertoo miten Tohmajärvellä varmistettiin morsiamen mukana leipäonnen jatkuminen uudessa paikassa. 

Suursaari oli kesämatkailukohde 

Suomen pakkoluovuttama Suursaari siintää Suomenlahdella tummanpuhuvana ja suljettuna eteläisellä taivaanrannalla. Karjalan Kuvalehti kertoo miten se Suomen hallussa alkoi kehittyä kesäiseksi matkailukohteeksi. Se oli monen tunnetun taiteilijan kesänviettopaikka. Kotkasta ja Viipurista saareen vei useita matkustaja-aluksia. Hotelli palveli matkailijoita. 

Pekka ja Riitta Räty Fuengirolassa

Näyttelijä Pekka Räty tuli tunnetuksi Simpauttaja-televisioelokuvasta. Hän työskenteli vuosikymmeniä eri teattereissa ja yhden kauden kansanedustajana. Kotitalo on kesäkotina Ensossa ja talvet Riitta-puolison kanssa kuluvat Fuengirolassa. Karjalan Kuvalehti kertoo tästä tarkemmin. 

Kestävyysmatkojen ME-miehestä matkailuyrittäjä

Seppo-Juhani Savolainen teki useita ME-tuloksia vuorokausihiihdossa ja pyöräilyssä. Hän toimii Arja puolisonsa kanssa matkailuyrittäjänä. Ennen rajojen sulkemista heidän johdollaan tehtiin Karjalan matkoja ja nykyisin Pärnuun ja Espanjaan. Seppo-Juhani Savolainen on myös muusikko. Karjalan Kuvalehti kertoo kaikesta tästä. 

Anssi Kukkonen – kultamitaliselostaja

Television urheilutoimittaja Anssi Kukkonen on selostanut 38 Suomen kultamitalisaavutusta. Hän on kokenut monenlaisia seikkailuja matkoillaan. Kerran hän kohtasi lentokonekaappauksen. Karjalan Kuvalehti kertoo Kukkosen selostajaurasta. 

Pamela Andersson haluaa Hyytiäiseksi

Suomalaiset sukujuuret omaava amerikkalainen näyttelijä ilmoitti harkitsevansa muuttavansa sukunimensä suomalaisen sukunsa mukaan Hyytiäiseksi. Karjalan Kuvalehti kertoo Anderssonin urasta ja toimista. Suvussa on myös tunnettuja suomalaisia urheilijoita. 

Karjalan Kuvalehti kertoo myös paljon muusta, kuten Viru-hotellin vakoilukeskuksesta, paastosta perinteenä, taideteosten kertomista sanomista, Kullervon tarinasta elokuvana jne. – Karjalan Kuvalehden vuosikerta alk. 40 euroa, 48 sivua täyttä asiaa. Tilaustiedot tämän sivun alussa. Tilaa – niin tiedät!

Karjalan Kuvalehti sisältää mielenkiintoista ja monipuolista luettavaa ajankohtaisista aiheista puhumalla suoraan ja avoimesti. Me kerromme aiheista, jotka koskettavat tämän päivän Suomea ja heimokansoja. Emme myöskään kaihda historiaa ja siihen liittyviä tapahtumia koskettavalla tavalla. Tarkkailemme itärajan takaisia tapahtumia. Tilaa Karjalan Kuvalehti jäsentilauksena tai tilaajana – niin tiedät!

Viron villit vuodet 

Virolainen liikemies kertoo, miten rakennettiin kulisseja, jotta rahojen sujahtaminen vääriin taskuihin ei olisi paljastunut. Nokkelat kiipijät ottivat eri tavoin haltuunsa minkä irti saivat. Jopa nurmikkoa maalattiin. 

Puolustusvoimien kehittäminen jatkuu

Puolustusvoimien komentaja Janne Jaakkola kertoo, millaiset ovat näkymät Suomen puolustusvoimien kehittämisessä ja omasta elämäntiestään ammattisotilaaksi. Suomi on siirtymässä avaruus- ja drooniaikaan.

Venäjän öljy ja Ukrainan sota

Venäläinen asiantuntija kertoo millainen shokki on tapahtunut Venäjän energiamarkkinoilla lännen pakotteiden vuoksi. Kaksi johtavaa maan energiayhtiötä on vaikeuksissa. Venäjä yrittää etsiä öljylleen ja kaasulleen asiakkaita pakotteiden ulkopuolelta. 

Venäjä kouluttaa sotilasnuoria

Venäjä järjestää teini-ikäisille nuorille tarkoitettuja sotilasleirejä. Niitä pyörittää sotilaallis-isänmaallinen järjestö. Karjalan Kuvalehti kertoo leirijärjestelmän taustoista ja miten 14-18 -vuotiaista nuorista tehdään sotilaita.

Muistomerkki kiivastuttaa Karjalassa

Kremliä tukeva aktivistiryhmä häiritsi Stalinin ajan sorron muistotilaisuutta hautausmaalla Venäjän Karjalassa. Suomen Venäjän suurlähettiläs oli paikalla ja kertoo tapahtumasta.

Venäjän rajat uudelleen

Venäjän maantieteellinen seura toimii valtakunnan laajentumispyrkimysten työkaluna. Kremlin oppeja mainostetaan nuorille. Seuran puheenjohtajana on entinen puolustusministeri. Hän sanoo, että on aika vahvistaa uusi Venäjän kartta.

Viron vastarinta jatkui pitkään

Viron entinen pääministeri Mart Laar kertoo miten Viron ja sen naapurimaiden sotilaallinen vastarinta jatkui metsissä 1960-luvulle saakka. Moskovaan matkustaneet neuvottelijat petettiin.

Partisaaneja torjuttiin erikoisjoukoilla

Neuvostoliitto pyrki jatkosodan aikana luomaan pelon ilmapiirin Suomen raja-alueille. Neuvostopartisaanien torjuntaan Suomen armeijaan perustettiin erikoisjoukko-osasto. Sen toiminta näkyy Sodankylän jääkäriprikaatin koulutuksessa nykyisin.

Puna-Karjalan suomenkieliset lehdet

Suomalainen tutkijanainen kertoo kahdesta rajantakaisesta suomalaislehdestä ja niiden toiminnasta 1920- ja 1930 luvuilla. Neuvostoliiton suomalaiset alistettiin kuuliaisiksi vallanpitäjien myötäilijöiksi.

Novitsok-myrkyn keksiminen

Tuhoisa Novitsok-myrkky keksittiin sattumalta Neuvostoliiton laboratoriossa. Länteen siirtynyt myrkyn keksijä kuvaa, miten kaikki tapahtui ja miten myrkkyä on käytetty nykypäivänä. Karjalan Kuvalehti kertoo myrkkytehtaan toiminnasta.

Putinin ja Lukasenkan huvila-alue

Presidentti Vladimir Putinilla ja Valko-Venäjän valtion johtajalla Aljanksandr Lukasenkalla on vierekkäiset huvila-alueet. Uusinta aluetta rakennetaan heidän ja valtaeliitin käyttöön. Loistelias kylä on erikoissuojattu ja tarkoitettu eläkepäivien turvapaikaksi. Karjalan Kuvalehti esittelee kylän sanoin ja kuvin. 

Järnefeltien suku Suomessa

Järnefeltin suvun juuret ovat baltiansaksalaiset. Taiteellisesti lahjakas suku on vaikuttanut monin tavoin Suomen kulttuurielämään. Suvun historia on mielenkiintoinen kertomus taiteilijoista ja vaikuttajista. 

Kaivosyhtiöt ja poronhoitajat

Maametalleja kaivetaan Pohjois-Norjassa ja Pohjois-Ruotsissa. Ristiriitaa on syntynyt kaivosyhtiöiden ja poronhoitajien välille. Kysymys on elinkeinosta ja ihmisoikeuksista. Poronhoitajia on pidätetty ja sakotettu.

Pitsiperinne ja nuoret

Suomessa tunnetaan kolme vahvaa pitsialuetta. Pitsien historia on mielenkiintoinen ja erilaisia pitsimalleja on yllättävän paljon. Nuoret pitsinkutojat kertovat harrastuksestaan ja perinteen jatkamisesta. Koulutus ja kerhot vetävät nuoria mukaan.

Seiskari lauluista tuttu

Seiskari on rajantakaisista Suomen ulappasaarista itäisin. Se oli samalla Suomen tiheimmin asuttu kunta. Seiskari alkoi tulla kesävieraille tutuksi 1930-luvun loppupuolella. Pitkät häät olivat osa saaren perinnettä. Karjalan Kuvalehti kertoo Seiskarista. 

Alexander Stubb triatlonistina

Tasavallan presidentti Alexander Stubb innostui ensin golfista ja sai sen avulla stipendin opiskeluun Yhdysvalloissa. Sen jälkeen hän löysi triatlonin. Aamulenkki Etiopiassa olympiavoittajan kanssa kuuluu presidentin kuntoilukokemuksiin. Presidentti painottaa kuntoilun tärkeyttä terveydelle.

Näiden lisäksi Karjalan Kuvalehti sisältää paljon muuta. Lehti kertoo ruostuneen rautanaulan tarinan, kuvaa Sisu 2 -elokuvaa ja kertoo Loimolan Voiman perustamisesta. ITE-raide synnytti veistospuiston. Alexandra Ionowa sai yllättävän lahjakkuuden. Kari Uusitalosta tuli elokuvien ammattilainen ja Marianna Rumjatsevan tanssijanura eteni sinnikkyydellä. Aino ja Joonas Vesterisen pojasta kasvoi menestyshanuristi. Tilaa Karjalan Kuvalehti, niin olet tässä kaikessa mukana!

Karjalan Kuvalehti avautuu täynnä mielenkiintoista asiaa. Tilaajapalaute on kiittävää ja innostavaa. Karjalan Kuvalehti tarjoaa kiinnostavaa luettavaa ja monipuolisen sisällön. Jäsen- ja tilaustiedot tämän sivuston yläpuolen linkeistä. Karjalan Kuvalehden 3 – 2025 sisältöä:

Rajanylitykset ja koeloikkarit

Itärajan yli on tullut aitoja turvapaikan hakijoita ja koeloikkareita. Suomen rajavartioston haltuun on tullut myös niitä, joiden rajanylitys tapahtui ihmeen helposti. Kansanedustajat yllättyivät, kun suunnittelivat omaa Etyk-ryhmäänsä.

Venäläinen tehdas mummonmökissä

Venäläiset ovat ostaneet joukoittain tontteja Suomesta suurin lupauksin. Ne ovat jääneet pääosin lupauksiksi tai keskeneräisiksi. Tappioita paikataan mm. Scheychelliltä tulleilla siirtovaroilla. Aseiden kehittäjä yksi sijoittajista.

Neuvostoliitto pyrki lännen automarkkinoille

Auton neuvostoloistomalli epäonnistui raskaasti. Tehtaalla tehtiin erikoisia päivityksiä. Keulatähti poistettiin. Putinin autotallissa oma Volga vuosien takaa. Opelin tehdasta suunniteltiin Viipuriin.

Sivupolttoaineita tuotantoon Suomessa

Suomeen suunnitellaan kokonaan uutta P2X-energiatuotantoa. Erilaisia energiaratkaisuja tutkitaan
tuotantoon. Yliopistot hankkeissa mukana. Ruokatuotannon varmistaminen mukana. Vetylaitoksia käynnistetään.

Itärataa kehitellään vauhdikkaasti

Suomen valtio ja kunnat suunnittelevat yhdessä Itärataa. Karjalan Kuvalehti kertoo, miksi monen miljardin hanke on katsottu tärkeäksi sekä lähiliikenteelle että kaukoliikenteelle. Jotakin myös menetetään.

Suomi lähetti nootin pakkolaskusta Lavansaareen

Suomen pakkoluovuttama Lavansaari on yksi Suomenlahden ulappasaarista ja oli pieni Suomen kunta. Se oli vakoilulentokoneiden mielenkiinnon kohde. Yksi niistä teki pakkolaskun Lavansaaren vesille ja nootti lähti Moskovaan.

Maanpuolustuksen vahvistamista kannatetaan

Yli puolet suomalaisista kannattaa maanpuolustuksen vahvistamista. Puolustusvoimiin ja sen kykyyn luotetaan. Kiinteistökaupat uhkana. MTS paneutuu varautumiseen.

Viipurin lakritsilla on pitkät perinteet

Saksasta juuri tulleet koneet piti evakuoida. Valtio ohjasi tehtaan varmuussyistä Länsi-Suomeen. Tehtaan pakettiauto pelastettiin kettupuuhkalla. Perheyrityksen pitkä historia on monipuolinen evakkotehtaan ja perheen tarina.

Davidin linkoja Suomen ilmapuolustukseen

Ilmatilaloukkaukset käynnistivät Suomen ilmapuolustuksen kehittämisen. Nyt ollaan hankkimassa Davidin linkoja ja satelliittivalvontaa. Ilmapuolustuksen uudistaminen on menossa ja sen katto kohoaa korkealle.

Tennis tuli varhain Viipuriin

Tennis tuli Suomeen ensin Helsinkiin, Turkuun ja Viipuriin. Hackmanin suvusta tuli pelin vahva tukija. Viipurin Pantsarlahden kaupunginosaan kohosi komea tennishalli. Kansainvälinen pelihistoria kehitti lajia. Tennisasujen kehitys oli oma lajinsa, kuten Karjalan Kuvalehden kuva
kertoo.

Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkit

Karjalaan jääneiden suomalaisvainajien muistomerkkejä on tuhottu. Itäraja on suljettu, ja vielä ei tiedetä mitä kaikkea tuhoa on tapahtunut. Suomalaisia kirkkomaita tuhotaan kolmatta kertaaitärajan takana.

KariM ja rajatilanne

Karjalan Kuvalehden ajankohtaispiirtäjä KariM paneutuu itärajan tilanteeseen rajavartioiden ja rajakoira Raja-Rekun näkökulmasta. Uusi raja-aita ei kaikkia pidättele.

Näiden lisäksi runsaasti muuta kiinnostavaa luettavaa: Kultarantaa ei rakennettu presidentin kesäasunnoksi. Gunhild joutui 80 vuodeksi mottiin, lyydiläinen kulki Suomen ja pakkotyön kautta kotikonnuilleen. Kaprion tee on vatjalaisalueen juoma. krevinit ovat kaukaisia sukulaisiamme. Tito Colliander oli kiinnostava persoonallisuus. Myrttilaakso oli merkillinen yhteisö. Yrjö Liipola – sulavan muodon mestari. Karjalan värit loistavat kudonnaisissa ja pukeutumisessa ym.
Tilaa kiintoisa Karjalan Kuvalehti – 4 numeroa vuodessa, hinta alk. yhteensä vain 35 euroa. Jäsen- ja lehtitilaukset yläosan linkeistä. Posti tuo lehden kotiisi värikkäänä kokonaisuutena.

Karjalan Kuvalehti on saanut runsaasti kiitosta monipuolisesta ja kiinnostavasta sisällöstään. Tämä lehti ei jää selailun varaan – Karjalan Kuvalehti tempaisee lukijan mukaansa.

Karjalassa hävitetään muistomerkkejä

Karjalassa on hävitetty suomalaisia muistomerkkejä. Karjalan Kuvalehti kertoo missä niin on tapahtunut. Molemminpuolinen suojelusopimus on rikottu rajan takana.

Neuvostoliitto tavoitteli porausennätystä

Karjalan Kuvalehti kertoo, kuinka Neuvostoliitto aloitti ja Venäjä tavoitteli maailman syvintä porareikää. Karjalan Kuvalehti kertoo tästä, ja miten tavoitteessa kävi.

Neuvostoliitto jarrutteli Tallinnan avautumista

Laivaliikenteen avautuminen Tallinnaan vaati monenlaista. Karjalan Kuvalehti kertoo miten 25 vuotta suljettuna ollut laivaliikenne lopulta saatiin aikaan.

Yhdysvallat harkitsi Pohjois-Suomen miehittämistä

Yhdysvallat suunnitteli Lapin miehittämistä. Karjalan Kuvalehti kertoo miten Suomi oli suunnitelmissa mukana. Lehti paljastaa mitä salaisella suunnitelmalla tavoiteltiin.

Terijoen rannat houkuttelevia

Terijoen hiekkarannat ja huvila-asutus syntyi vuosikymmenien aikana. Karjalan Kuvalehti kertootästä ja miten sitten kävi, kun raja sulkeutui ja 2500 huvilaa pakkohuutokaupattiin.

Tauno Tyllisen kokemukset

Karjalan Kuvalehti kertoo Neuvosto-Virossa syntyneestä Tauno Tyllisestä, ja miten hän koki kotimaansa tilanteen. Puolueliitti ohitti tavallisen kansan.

Rajavartiostolle uudet lentokoneet

Suomen rajavartiosto saa uudet, tehokkaammat valvontalentokoneet. Karjalan Kuvalehti kertoo, millaiset koneet korvaavat vanhentuneet Dornier-koneet.

Erkki Melartin laaja-alainen säveltäjä

Erkki Melartinin syntymästä 150 vuotta. Karjalan Kuvalehti kuvaa millainen elämänkaari mestarisäveltäjällä oli. Hän kasvatti opettajana uuden säveltäjäsukupolven.

Laatokan maalari

Taidemaalari Grigor Auer syntyi Pitkärannassa, ja sen saareen syntyi perheelle turvapaikka.

Taiteilijakoti oli kokoontumispaikka. Karjalan Kuvalehti kertoo miten edesmennyt äiti varoitti tytärtään jostain aikarajan takaa.

Kalevalan kuvittaja

Akseli Gallen-Kallela ei ollut ainoa Kalevalan kuvittaja. Venäläinen kuvittaja joutui epäsuosioon, ja kuvittajaryhmä siirrettiin sivuun. Karjalan Kuvalehti kertoo miten kaikki tapahtui.

Aino Matteron ikävä Sorvaliin

Karjalan Kuvalehti kertoo Viipurissa syntyneen kuvataiteilijan seikkailurikkaasta elämästä.

Evakkona hän päätyi Heinävedelle ja Ypäjälle. Hän halusi hautansa Sorvaliin. Miten toiveen osalta kävi, siitä kertoo Karjalan Kuvalehti.

Tassitaiteilijan elämä

Tanssitaiteilija Irene Julin kertoo elämästään tanssitaiteilijana. Tanssi vei hänet monille esiintymispaikoille ja elokuvaan. Karjalan Kuvalehti kertoo monipuolisesta tanssijan urasta.

Olympiamitalistit ajoivat tasa-arvoa

Keihäänheittäjä Kaisa Parviainen ja meloja Sylvi Saimo olivat olympiamitalisteja. He kamppailivat urheilun lisäksi naisten tasa-arvon puolesta. Karjalan Kuvalehti kertoo tästä, ja siitä mitä Saimo sanoi venäläiselle kilpakumppanilleen Helsingin olympiakisojen loppukilpailun edellä.

Mikael Forssellin jalkapalloura

Jalkapallokentillä kansainvälisen uran tehnyt Mikael Forssell kertoo Karjalan Kuvalehdessä urastaan ja kokemuksistaan, ja siitä kuinka Saksassa syntyneellä suomalaistähdellä riittää vauhdikkaita vuosia edelleen.

Juho Lallukka – iloinen mesenaatti

Räisälässä syntynyt kauppaneuvos Juho Lallukka tunnettiin Viipurissa omintakeisista tokaisuistaan.

Hänen puolisonsa Marian jälkisäädös mahdollisti Lallukan taiteilijakodin rakentamisen. Karjalan Kuvalehti kertoo 100-vuoteen ennättäneen säätiön historiasta.

Jussi Liikonen ja Yrjö Kukkapuro

Jussi Liikonen oli pitkäaikainen Aluepalautus ry:n puheenjohtaja. Yrjö Kukkapuro tunnettiin suomalaisena teollisena muotoilijana. He ovat siirtyneet muistoihimme. Karjalan Kuvalehti kertoo kummankin elämäntyöstä.

Sarasteiden isä vaikeni sotavankeudestaan

Toimittaja, kirjailija Petri Saraste ja kapellimestari Jukka-Pekka Saraste ja Tuomas Saraste saivat kuulla isänsä sotavankeuden ajasta vasta isänsä hautajaispäivänä. Karjalan Kuvalehti kertoo isän tarinan.

Tytärsaari uinuu Suomenlahdella

Tytärsaari oli yksi niistä Suomen pakkoluovuttamista ulappasaarista, jotka elivät elämäänsä suomalaisina paikkakuntina asukkaineen. Tytärsaarelle mahtui jopa pieni rautatie. Karjalan Kuvalehti kertoo saaren suomalaiselämästä.

Kuujärven Maria

Marjukka Patrakka kertoo Karjalan Kuvalehdessä Kuujärven Marian elämästä. Maria tunnettiin kansanparantajana. Maria oli lyydiläinen, joka syntyi Syrjän kylässä.

Monipuolisesti muutakin on tarjolla Karjalan Kuvalehdessä. Lehti kertoo kiinnostavasti aikamme ilmiöistä ja historian tapahtumista. Lehti puhuu suoraan ja selkeästi tavalla, jota muulta ei tavoita. Tilaa Karjalan Kuvalehti – niin tiedät! Tilaustiedot tämän sivun ylälaidan linkeistä. Edullista luettavaa koko rahan edestä. Karjalan Kuvalehti – tietoa kaikille suomalaisille.

Karjalan Kuvalehdessä on mielenkiintoista ajankohtaista asiaa ja tietoa siitä, mitä taustoilla on tapahtunut. Tilaa niin tiedät! Posti tuo lehdet suoraan kotiisi. 

Merikaapelit ja laahanneet ankkurit

Pääkirjoituksessa ja erillisessä artikkelissa Karjalan Kuvalehti toteaa, etteivät alusten ankkurit voi laahata merenpohjassa huomaamatta. Lehti kertoo, miten Koiviston ja Uuraan öljysatamien perustamista vastustettiin. Rajojen palautus oli osa esitettyjä suunnitelmia. 

KariM esittää keinon

Karjalan Kuvalehden mainio piirtäjä KariM käsittelee myös aiheutettuja merikaapelivaurioita, ja miten niitä pitäisi ehkäistä.

Tunnelihanke Tallinnaan on odotusvaiheessa

Suomen ja Viron välille suunnitellaan Suomenlahden alittavaa tunnelia. Karjalan Kuvalehti kertoo missä vaiheessa suunnitelmat ovat ja näyttää kuvassa, millainen on Ülemisten valmisteilla oleva uusi rautatieasema.

Suomi ja Saksa pyrkivät sopuratkaisuun Lapissa

Suomi ja Saksa pyrkivät jatkosodan jälkeisellä salaisella sopimuksella estämään Lapin sodan syttymisen. Karjalan Kuvalehti kertoo siitä, ja miten tärkeä Petsamo oli tässä sopimuksessa.

Sotavainajien etsintä vaativaa työtä

Suomalaiset ja venäläiset etsintäryhmät kaivavat metsin kätköistä esiin talvi- ja jatkosodan sotavainajien jäänteitä niiden saamiseksi sankarihautausmaille. Karjalan Kuvalehti kertoo mikä tilanne on nyt etsintöjen osalta. 

Helsinki valmistautui vuoden 1940 olympialaisiin

Suomi valmistautui sekä hyvissä ajoin, että pikavauhtia järjestämään Helsingin kesäolympiakisat jo vuonna 1940. Karjalan Kuvalehti kertoo, miten pitkälle valmisteluissa ennätettiin ja mitä kaikkea tapahtui. 

Suistamolainen selviytyjä

Karjalan Kuvalehti kertoo suistamolaisen evakkoperheen selviytymistarinan ja asettumisen Iisalmeen. Ortodoksinen seurakunta yhdisti.

Muistoja Vienasta

Karjalan Kuvalehti on saanut käsiinsä Ilmari Kiannon muistelmia Vienan retkistään. Ainutlaatuisessa kertomuksessa kirjailija kertoo kokemuksistaan. 

Kari Neilimon tie pääjohtajaksi

SOK:n pääjohtajaksi kohonnut Kari Neilimo syntyi Viipurin naistensairaalassa. Hänen lapsuudenkotinsa poltettiin. Karjalan Kuvalehti kertoo Neilimon elämän käännekohdista ja tapahtumista.

Tuliaseman nopea muuttaminen tärkeää

Suomessa on kehitetty puolustusvoimille uusi liikkuva asejärjestelmä maapuolustukseen. Karjalan Kuvalehti kertoo millainen tämä järjestelmä on. 

Mika Waltari ja totuus Baltiasta 1939-1941 

Mika Waltari kertoi jo heti tuoreeltaan, miten Neuvostoliitto toimi Baltian maissa ne käsiin saatuaan. Väärennetyt vaalit kuuluivat jo tuolloin ohjelmaan. Toinen artikkeli kertoo, miten Waltarin kirja poistettiin Suomen kirjastoista ja kirjakaupoista punaisen Valpon vaatimuksesta. 

Siperia opetti karkotuspaikkana

Siperiaan aikoinaan tuomituille oli pitkä marssi edessään kaivoksiin. Karjalan Kuvalehti kertoo miten syntyivät käsitteet ”linnatuomio” ja ”Siperia opettaa”.

Venäjä myi Alaskan Yhdysvalloille

Karjalan Kuvalehti kertoo, miten ja minkä vuoksi Venäjä myi Alaskan aikoinaan Yhdysvalloille. Suomessa keskusteltiin myös Karjalan takaisin ostamisesta. Palautusjärjestöt torjuivat ehdotuksen.

Kuujärvi elvytti laskiaisjuhlan

Kuujärven kylä elvytti laskiaispeinteen vanhaa lyydiläiseen tapaan. Karjalan Kuvalehti kertoo millainen riemun juhla tämä elvytetty perinne nykyisin on.

Väinön viulu jäi kotiin

Aunuksen Kuujärvellä alkoi vierailla 1990-luvulla suomalaisia. Heidän oppaakseen ryhtyi Väinö. Karjalan Kuvalehti kertoo Väinön ainutlaatuisen elämäntarinan ja mitä hänelle sitten tapahtui Syrjän kylässä.

Kuujärvellä syttyi pilkahdus karelianismia

Venäjällä on jyrätty monet kansalliskielet maan tasalla. Kuujärvellä ei lannistuttu, vaan siellä elvytettiin lyydiläisten kieli erilaisin keinoin. Karjalan Kuvalehti kertoo tästä vastavoimasta.

Ravansaari oli osa Viipurin satamatoimintaa

Ravansaari oli vilkas satamasaari. Neuvostoliiton ja Venäjän käsissä se hiljeni ja rehevöityi. Karjalan Kuvalehti kertoo, mitä tälle Suomen rajantakaiselle saarelle nykyisin kuuluu. Venäjällä ei ole saarelle käyttöä. 

Neuvostoliitto pyrki kaappaamaan Kalevalan

Neuvostoliitto väärensi historiaa Kalevalan osalta. Se ryhtyi kilpailemaan Suomen kanssa Kelavalan syntyhistoriasta ja perusti oman Kalevalan päivänsä. Karjalan Kuvalehti kertoo tästä kaappauksesta. 

Näistä ja paljon muusta mielenkiintoisesta kertoo Karjalan Kuvalehti 1 – 2025. Lehti avaa uutisin ja taustoin asioita, joita ei muualta tavoita. Karjalan Kuvalehti kaikille suomalaisille! Tilausvaihtoehdot tämän sivuston LIITY JÄSENEKSI ja TILAA LEHTI -otsikkojen alta. Toimi heti!

Karjalan kuvalehti kertoo mielenkiintoisista ajankohtaisista asioista ja historian käänteistä. 

Kiinteistöjen myyntirajoitus

Suomen hallitus valmistelee lakimuutosta, jonka tarkoituksena on estää ulkomaalaisille siirtyvien kiinteistöjen käyttämistä Suomen turvallisuuden vastaisesti. Karjalan Kuvalehti kertoo tästä aiheesta ja sen taustoista.

Liettuan vastarinta kesti pitkään metsissä

Neuvostoliitto miehitti uudelleen Baltian maat syksyllä 1944. Pisimpään vastarinta eli Liettuassa. Ennen puna-armeijan tuloa maassa ehdittiin julistaa liikekannallepano. Kamppailua jatkettiin metsissä pitkälle 1950-luvulle saakka. Karjalan Kuvalehti valottaa mitä kaikkea noihin vuosiin sisältyi. Niistä ei kerrottu Suomessa. 

Suomen F-35 hävittäjät tuotannossa

Suomeen ilmapuolustukseen tilattujen F-35 monitoimihävittäjien valmistus on käynnissä Yhdysvalloissa. Kone edustaa uusinta, viidettä sukupolvea. Puolustusvoimat on tehnyt puolustusministeriön valtuuttamana myös merkittävän hankinnan koneiden tueksi. Karjalan Kuvalehti selvittää millaista turvallisuutta näillä hankinnoilla on ostettu.

KariM rajalla

Karjalan Kuvalehden mainio piirtäjä KariM valottaa piirroksellaan mitä voudin ulosottomiehet suunnittelevat rajalla. Piirroksissa säännöllisesti esiintyvällä rajakoiralla on muuta mielessä. Entinen laskuvarjojääkäri KariM on laskeutunut jälleen ajankohtaisen aiheen pariin. 

Tekoäly-Kalevala

Kalevalasta on tehty veijaritarina, joka on saatettu uuteen muotoon tekoälyn avulla ja kieli poskessa. Lopputulos huvittaa niitä, jotka eivät suhtaudu kalevalaisuuteen kovin tosikkomaisesti. Karjalan Kuvalehti esittelee elokuvamaailman muuttumista uuden tekniikan tukemana.

Karjalaisten ominaisuuksia

Karjalaisissa on havaittu muista eroavia ominaisuuksia. Yksi karjalaisten ominaisuus on ahkeruus ja kova työnteko. Näin ovat havainneet venäläiset tutkijat. Venäläisistä saduissa kerrotaan laiskimuksina. Karjalan Kuvalehti selvittää, mitä tutkijat ovat havainnoineet yhdestä Suomen heimosta. 

Ilmari Kiannon syntymästä 150 vuotta

Kirjailija, runoilija ja värikäs kansankuvaaja. Näitä kaikkia oli Iki-Kianto. Hän oli myös omaperäinen yksityisajattelija, jonka elämäntapa herätti joskus kohua. Hänen tyttärensä toimitti juhlavuoden kunniaksi kirjan isästään. Karjalan Kuvalehti kertoo sanoin ja kuvin juhlavuoden tapahtumista.

Kotiseutumatkat nostivat uutta kiinnostusta

Käkisalmi-säätiö järjesti mielenkiintoisen seminaarin, jossa tunnetut tutkijat kertoivat kuinka arvoesineet piilotettiin hyökänneeltä Neuvostoliitolta, siitä kuinka kiinnostus evakkosukuja kohtaan nousi 1990-luvulla ja kuinka Ukrainaan tehty hyökkäys syntyi väärän tiedustelutiedon pohjalta. Karjalan Kuvalehti on koonnut esitelmistä mielenkiintoisen uutisartikkelin. 

Inkeriläisten muistojen näyttely

Tallinnan yliopiston kirjastossa avattiin näyttely inkeriläisten säilyttämistä muistorakkaista esineistä. Ne ovat arkisia tavaroita, jotka ovat nyt mielenkiintoisia matkamuistoja inkeriläisten elämän varrelta. Näyttelyyn liittyy Helena Miettisen esittelykirja. Karjalan Kuvalehti kertoo näyttelystä, joka vuorollaan on nähtävissä myös Suomessa.

Lottien perintö tänään

Lottajärjestön perintö elää monin tavoin. Sitä esitellään Tuusulan toimintakeskuksessa, jota pyörittää Lotta Svärd-säätiö. Komeassa talossa on lottamuseo, kahvila ja siellä järjestetään erilaisia tapahtumia. Karjalan Kuvalehti kertoo tästä sanoin ja kuvin. 

Pikkulotasta veteraaniurheilijaksi

Senni Sopanen on entinen pikkulotta ja kansainvälistä menestystä saanut yleisurheilun ikäurheilija. Hän on kiertänyt kilpailumatkoillaan monissa maissa. Karjalan Kuvalehti kertoo tämän kiinnostavan henkilön elämäntarinan pikkulotasta urheilunkentille saakka. Yhdessä kuvista Senni on mitaleineen.

Oiva Toikka lähti evakkoon Säiniöltä

Muotoilijana tunnettu Oiva Toikka lähti evakkoon Viipurin maalaiskunnasta. Karjalan Kuvalehti kertoo Toikan elämäntarinan lapsuudesta alkaen ja pitkästä tiestä tunnetuksi lasitaiteilijaksi. Karjalasta piti lähteä tulipalojen halki. Elämä oli käynnistettävä uudelleen takamailla. Sinnikäs taiteilijan elämäntyö vei kuitenkin alansa huipulle. 

Sotalasten paluu oli suuri muutos

Sotalasten elämässä oli kolme suurta muutostapahtumaa. Ne kaikki olivat sopeutumisia ja kasvutarinoita, joita voi vain ihmetellä nykypäivän tasolta. Sotalapset kohosivat julkisuuteen vasta vuosikymmeniä tapahtumien jälkeen. Karjalan Kuvalehti kertoo sotalasten elämästä ja paluusta. Kuvissa ”Ero” muistomerkki ja liikuttava kuva Helsingin rautatieaseman portailta.

”Pumpulitiestä” Jäämerentieksi

Suomi jäi ilman Jäämeren rantaa ja satamaa, kun pakkorauhan säännöt veivät Petsamon. Karjalan Kuvalehti kertoo Petsamoon johtaneesta jäämerentiestä. Yllätyksellistä on, että Petsamoon oli monta muutakin väylää. Karjalan Kuvalehti tarjoaa mielenkiintoisen artikkelin aiheesta. Yhdessä kuvista on kiinnostavan näköinen ”postiauto”.

Karjalan Kuvalehti 4 – 2024 kertoo myös, kuinka jäälakeus yllätti hylkeenpyytäjät. Sukset ovat ikivanha keksintö. Niiden valmistus on kokenut monia muutoksia. Immo Kuutsa on tehnyt elämäntyönsä hiihtourheilun parissa. Pimeät lamput kävivät kaupaksi Venäjän toreilla. Laatokan Valamo on iki-ihana nähtävyys. Virkki-museo on 20-vuotias. Karjalan siirtoseurakunnat lakkautettiin ja hiippakunnan pääpaikasta äänestettiin. Karjalan Kuvalehti kattaa mielenkiintoista asiaa tilaajilleen.

Karjalan Kuvalehti tarjoaa kertomuksia, uutisia ja tapahtumia, joita et tällaisena muualta tavoita. Karjalan Kuvalehti on saanut runsaita kiitoksia sisällöstään ja ulkoasustaan. Lukemiselämys kaikille suomalaisille – Tilaa niin tiedät!

Mukaansa tempaisevaa luettavaa kaikille suomalaisille. Tutustu tällä sivustolla ja tilaa.

Petsamon vuokraaminen

Puolustusvoimien komentaja Gustav Hägglund tavoitteli työryhmänsä kanssa Petsamon vuokraamista. Karjalan Kuvalehti kertoo tästä hankkeesta ja sen sisällöstä.

Venäjällä tavoitteita Huippuvuorilla

Neuvostoliiton vanha lippu on nostettu salkoon Huippuvuorilla. Karjalan Kuvalehti kertoo miten Venäjä alueella liikehtii.

Valheuutinen – vai syötti suomalaisille?

Ukrainan sodassa toimii ”Karjalan ryhmä”. Karjalan Kuvalehti kertoo tämän salaperäisen ryhmän toiminnasta.

Vienan reitti kunnostettu

Vanha Vienan reitti on kunnostettu Suomen puolella. Karjalan Kuvalehti kertoo hankkeesta, reitistä ja sen historiasta.

Virolaisten kyyditykset Siperiaan

Neuvostoliitto joukkokyyditsi virolaisia Siperiaan vuonna 1949. Tapahtumiin liittyi dramaattisia vaiheita ja ihmiskohtaloita. Karjalan Kuvalehti kertoo näistä tapahtumista.

Rosa Clay – merkittävä suomalainen

Rosa Clay kävi Sortavalan seminaarin. Hänestä tiedetään vähän. Karjalan Kuvalehti kertoo nyt tarkemmin Clayn elämästä. Hän oli merkkihenkilö alallaan.

Oleg Deripaska rikastui Venäjällä

Liikemies Oleg Deripaska on yksi niistä liikemiehistä, joka kaappasi taloudellista valtaa Venäjällä. Hän liittyy Helsinki-areenan taustoihin. Karjalan Kuvalehti kertoo miten Deripaska yrittää suojata omaisuuttaan talouspakotteilta.

Nälkämellakka Neuvostoliitossa

Hinnankorotukset nostivat mellakoita Neuvostoliitossa. Mielenosoittajia ammuttiin ja tuomittiin. Karjalan Kuvalehti kertoo tästä salatusta tapahtumasta.

Etikkaa merionnettomuuteen

Suomeen matkalla oleva puutavaralasti levisi Viipurinlahden jäälle. Venäläisille miehistön jäsenille tuli kiire hankkia etikkaa. Karjalan Kuvalehti kertoo tästä värikkäästä tapahtumasta.

Suomi pakkoluovutti koskia

Suomi pakkoluovutti Neuvostoliitolle merkittäviä koskia sekä taloudellisesti että maisemallisesti. Karjalan Kuvalehti kertoo rajan taakse jääneistä putouksista. Paljon Suomi menetti koskien kuohuissa.

Äyräpäänjärvi oli lintuparatiisi

Karjalankannaksella Heinjoen ja Muolaan rajalla sijainnut lintujärvi oli kansainvälisesti tunnettu. Se oli myös kiistojen kohde. Karjalan Kuvalehti kertoo tapahtumista ja mitä nyt tapahtuu järven ympärillä.

Nuoret ja karjalankieli

Itä-Suomen yliopisto tekee merkittävää työtä karjalankielen pelastamisessa. Ohjelma on tavoittanut nuoria piiriinsä. Karjalan Kuvalehti kertoo toiminnasta ja suunnitelmista.

George de Godzinskyn elämä

Säveltäjä, kapellimestari, muusikko George de Godzinskyn elämäntarina on hämmästyttävä. Varhaisvaiheet ja äidin viimeinen tapaaminen olivat liikuttavia. Karjalan Kuvalehti kertoo elämästä.

Boris Sirpo oli salaperäinen

Viipurin musiikkielämään liittynyt Boris Sirpo oli salaperäinen hahmo. Hän vaikutti merkittävästi Suomen musiikkiin ja löysi Heimo Haiton. Karjalan Kuvalehti kertoo mitä kaikkea tapahtui.

Juri Repin Kuokkalasta

Juri Repin ja hänen isänsä taiteilija Ilja Repin jäivät Suomeen rajan sulkeutuessa. Heitä houkuteltiin Neuvostoliittoon. Olivatko tuliaisomenat myrkytettyjä? Karjalan Kuvalehti kertoo tapahtumista.

Uusin Karjalan Kuvalehti kertoo näistä ja muista huippumielenkiintoisista aiheista. Tilaa lehti, niin sinulle on tiedossa kiintoisia lukuhetkiä ja keskustelun aiheita pitkin vuotta. Tilaustiedot tämän sivun ylälaidasta. Tilaa lehti.

Lukijapalautetta:

Kiitos todella hienosta Karjalan Kuvalehdestä 3/2024. Lehden erittäin pitkäaikaisena ei-karjalaistaustaisena lukijana luin lehden melkeinpä kannesta kanteen. Näin siitä huolimatta, että minulle tulee viikottain lähes 10 varsin erilaista paperilehteä. Tallessa ovat edelleen kaikki vanhat Karjalan Kuvalehdet… Hattua nostan ja kumarran teidän talkoolaisten suuntaan, jos jatkossakin pystytte tekemään yhtä kiinnostavan lehden.

Täyttä asiaa ja mielenkiintoista luettavaa 20 vuoden kokemuksella kaikille suomalaisille. Tilaa niin tiedät!

Lehden sisältöä:

Ongelma itärajalla

Venäjän rikollisjärjestöt houkuttelevat Lähi-Idästä nuoria miehiä pyrkimään länteen. Karjalan Kuvalehti kertoo tästä ilmiöstä. Piirtäjä KariM tarttui myös tähän aiheeseen.

Presidentti Alexander Stubbin suku

Tasavallan presidentti Alexander Stubbin suku on Käkisalmesta ja Pohjanmaalta. Karjalan Kuvalehti kertoo suvun dramaattisista vaiheista.

Vladimir Putinin vene takavarikoitiin

Venäjän presidentin loistoristeilijä takavarikoitiin. Korvaava alus täynnä kallista loistoa. Karjalan Kuvalehti kertoo näistä aluksista.

Patriarkka Kirillillä on miljoonaomaisuus

Venäjän kirkon päämies elää ylellisessä loistossa. Karjalan Kuvalehti paljastaa, mistä Kirill on lähtöisin, ja mitä kaikkea omistaa nyt.

Sten Suvio Viipurin kehistä olympiavoittoon

Karjalan Kuvalehti kertoo Sten Suvion huikean taipaleen olympiavoittajaksi. Salaperäinen tammi kuuluu tähän elämäntarinaan.

Venäjä muokkaa Z-sotasukupolvea

Venäjällä on sotilaallinen nuorisojärjestö, jonka jäsenten mieliä muokataan monin tavoin. Karjalan Kuvalehti kertoo, miten Venäjällä tehdään lapsisotilaita.

Suomi kuunteli Neuvostoliiton radiosanomia

Salainen suomalainen tiedustelukone kuunteli puna-armeijan sanomia. Äkkiä radiosta paljastui yllätystieto. Karjalan Kuvalehti paljastaa mitä kaikkea saatiin selville.

Karjala-kysymys yllätti Putinin

Vladimir Putin yllätettiin Karjala-kysymyksellä. Karjalan Kuvalehti kuvailee, miten Putin tuli yllätetyksi.

Levashovo ja Sandarmoh murheen paikkoina

Karjalan Kuvalehti kertoo, mitä nämä kaksi kohtalokasta paikkaa kätkevät sisäänsä ja taustoihinsa. Ennen vuotta 1997 näiden historiaa ei tunnettu.

Venäjä harjoittaa itsetuhoa

Venäjä on levittänyt väärää tietoa Suomesta, mutta tuhoaa samalla itseään. Karjalan Kuvalehti toteaa, kuinka Venäjän kansa on nyt valinnan edessä.

Teikarin saari Viipurinlahdella

Teikarinsaarella asui ennen sotaa 120 suomalaista. Karjalan Kuvalehti kertoo, kuinka saaresta tuli monen suomalaissotilaan kohtalon paikka. Karjalan Kuvalehti kävi saarella.

Pajatsolla värikäs historia

Raha-automaatit tulivat Suomeen 1920-luvulla. Toiminnan harjoittajia kuulusteltiin ja syytteitä nostettiin. Karjalan Kuvalehti kertoo pajatsojen värikkäästä historiasta.

Elovena lähti Viipurista

Karjalan Kuvalehti avaa suomalaisten kansallispukujen historiaa. Elovenan yltä puku katosi, ja se synnytti palautevyöryn. Suomella on myös kokonaan oma pukunsa.

Karjalaisuuden lähettiläs Serbiassa

Marjatta Jeskasen sukujuuret ovat Suistamolla. Karjalan Kuvalehti kertoo, kuinka hän monien vuosien jälkeen päätyi Serbiaan.

Neuvostoliitto Viron kouluopetuksessa

Viron opettajat olivat nokkelia ja väistelivät pakkoideologiaa. Karjalan Kuvalehti kertoo, kuinka Viron koululapsia yritettiin kasvattaa kommunismiin.

Kolttasaamelaisista tutkimus

Kolttasaamelaisten ja karjalaisen kulttuurien yhtäläisyyksiä ja erityispiirteitä tutkitaan. Karjalan Kuvalehti kertoo vuonna 2020 käynnistyneestä projektista.

Mitä teemme Saimaan kanavalla

Suomi vuokraa Saimaan kanavaa, mutta kanavalla vallitsee nyt hiljaisuus. Karjalan Kuvalehti pohtii kanavan kannattavuutta ja tulevaisuutta.

Kohukreivitär Pietarista Pariisiin

Kohuttu kaunotar piti Suomea kolmantena kotimaanaan. Karjalan Kuvalehti paljastaa kreivittären kiehtovan ja kohtalokkaan elämäntarinan.

Näistä ja paljon muista aiheista koostuu Karjalan Kuvalehti 2 – 2024. Tilaa lehti, niin tiedät mistä puhutaan, tai vaietaan. Ainutlaatuisia tapahtumia ja elämäntarinoita kaikille suomalaisille. Tilaustiedot tämän sivun ylälaidasta
Tilaa lehti