Karjalan Kuvalehti 1 – 2024

Karjalan Kuvalehti kertoo kaikille suomalaisille täyttä asiaa ja tarjoaa mielenkiintoista luettavaa 20 vuoden kokemuksella. Tietoa tapahtumista ja tilanteista Suomesta, Karjalasta ja lähialueilta.  

Viipurin nimi poistettiin

Lahden taidemuseo Malva palkittiin vuoden kulttuuritekona Suomessa. Museon uutuusnäyttelyn nimestä poistettiin yllättäen Viipurin nimi. Karjalan Kuvalehti kertoo, miksi näin tapahtui.

Karjala-musiikki ja YLE

Karjala-iskelmät eivät soi radiokanavilla. Niitä ei osata toivoa, kun niitä ei kuulla radiosta. Toivekonserteista Karjala-toiveet pudotetaan pois. YLE:n edustajat vastasivat tähän, kun Karjalan Kuvalehti kysyi. 

Suomi avusti Venäjää hankkeissa

Suomi avusti Venäjää suurilla summilla erilaisissa ympäristöhankkeissa pitkään. Suomi maksoi ja Venäjä sai hyödyn. Hankkeet päättyivät, kun Suomen rahoitus loppui. Lue lisää Karjalan Kuvalehdestä näistä hankkeista ja niihin upotetuista summista.

Suomella aukko puolustuksessa

Suomi hankki puolustusvoimille kuljetushelikoptereita. Suomen kopterit liikkuvat ilman tarpeellista turvasuojaa. Karjalan Kuvalehti avaa, miten eduskunta jätti aukon suojaukseen. Lehti kertoo sanoin ja kuvin, mihin muut maat päätyivät Ukrainan sodan oppien myötä. 

Petsamon pikkutyttö sotavankina

Nuorin Petsamossa sotavangiksi jäänyt suomalainen oli 2-vuotias. Perhe oli niin kurjassa kunnossa, että isä ei perhettään tunnistanut. Nyt tytär kertoo perheen tarinan Karjalan Kuvalehdessä. 

Politkovskajan tytär pakeni Venäjältä

Toimittaja Anna Politkovskaja surmattiin kotinsa portaikkoon. Hänen tyttärestään Verasta tuli myös toimittaja. Hän joutui pakenemaan Venäjältä oman tyttärensä kanssa. Karjalan Kuvalehti kertoo perheen kohtalosta ja tapahtumista.

Pelastava pakkolasku 

Suomen ilmatorjunta pakotti punatähtisen kuljetuskoneen pakkolaskuun. Puna-armeijan ilmavoimien upseereita joutui suomalaisten vangeiksi. Yksi heistä kertoi avoimesti, mitä oli suunnitteilla. Karjalan Kuvalehti valottaa tapahtumaa, joka auttoi pelastamaan Helsingin talvella 1944.

Koululakko Terijoella

Suomen ensimmäinen koululakko syntyi Terijoella. Kaikki alkoi jalkapallo-ottelusta. Karjalan Kuvalehti kertoo, mitä kaikkea tapahtumiin liittyi, ja mitä erotetuista tuli myöhemmin. Terijoen koulu elää yhä Suomessa toisella nimellä. 

Viipurissa ajettiin raitiovaunulla

Viipuriin rakennettiin raitiovaunuliikennöinti jo varhain. Viipurin raitiovaunuilla on monipuolinen historiansa. Karjalan Kuvalehti kertoo, mitä kaikkea tapahtui keltaisten raitiovaunujen vaiheilla.

Seiväshyppääjä selvisi täpärästi

Suomalainen pikkupoika pelastui täpärästi Simolan aseman pommituksesta 1944. Hänestä tuli yksi Suomen tunnetuimmista seiväshyppääjistä sekä EM- ja olympiaedustaja. Karjalan Kuvalehti avaa urheilijan tarinan.

Sallan rata valtaussuunnitelmissa

Sallan radan alkuvaiheet saneltiin Moskovan rauhassa 1940. Rataa oli tarkoitus käyttää Suomen valtaamiseen. Neuvostoliitto painosti rakentamiseen. Karjalan Kuvalehti selvittää, mitä radan vaiheilla tapahtui ja mitkä ovat nykyajan suunnitelmat.

Raja-Jooseppi ja Tilta

Suomella itärajalla on Raja-Joosepin ylityspaikka. Jooseppi asusti rajan tuntumassa Tiltansa kanssa. Heidän elämän kulkunsa oli monivaiheinen. Huhti-Heikki asui naapurina. Karjalan Kuvalehti kertoo näiden henkilöiden elämäntarinan sanoin ja kuvin. 

Karjalan Kuvalehti sisältää vielä paljon muutakin. Ennen lintuja on vahva evakkonäytelmä ja Suomessa on tehty myös karjalankielinen elokuva. Yrjö Kokko pelasti laulujoutsenet. Olli Ahvenlahden sukujuuret ovat kaukana rajan takana. Kuusamossa on pieni evakkomuseo. Niilo Tarvajärven ”kahvirouva” Fridalla oli vaikuttava elämäntarina. Näistä kaikista kertoo Karjalan Kuvalehti. Lehti on saanut runsaasti kiitosta tilaajilta sisällöistään. 

Tilaustiedot yläreunan linkeistä. Tilaajana pysyt ajan tasalla. Lehti ilmestyy maaliskuussa, kesäkuussa, lokakuussa ja joulukuussa. Tilaa heti! https://karjalankuvalehti.eu/ ja toimisto@kareliaklubi.fi

Karjalan Kuvalehti 4 – 2023

Karjalan Kuvalehti on paljon kiitosta tilaajiltaan saanut lehti kaikille suomalaisille. Uusin numero sisältää jälleen paljon kiinnostavaa ja ajankohtaista asiaa. 

Hämmentävä tutkimus – evakkokarjalaiset ja aasiannorsut

Euroopan tutkimusneuvosto ERC on myöntänyt Turun yliopiston evoluutiobiologian professorille 2,5 miljoonan apurahan tutkimukselle, joka vertaa Suomen evakkokarjalaisia ja myanmarilaisia aasiannorsuja. Tutkimusta tukee myös Suomen Akatemia rahoituksella. Karjalan Kuvalehti kertoo tästä kohahduttavasta tutkimuksesta.

Suomen merivalvontaa tehostettu

Merenalaisten viestintäkaapeleiden ja kaasuputkien valvonta kuuluu pääosin Suomen osalta puolustusvoimien merivoimille. Valvonta tapahtuu sekä pinnalta että syvyyksissä salaisin laittein. Menneinä vuosina vieraan vallan sukellusveneitä Suomen vesillä havainneita leimattiin harhaisiksi.  Karjalan Kuvalehti kertoo valvonnasta ja tapahtumista. 

Venäjä painosti Suomea energiahankkeissa

Nord Stream- ja Fortum-hankkeet sisälsivät laajaa Venäjän painostustoimintaa, johon Suomi taipui. Taustat alkavat hiljalleen paljastua. Suomen ulkopoliittinen johto vähätteli riskejä ja esitteli sitä vain ympäristöasiana. Valtionyhtiö Fortum puolestaan uskoi tekevänsä rahaa Venäjä-investoinneillaan. Asiantuntija ihmettelee Suomen huolettomia päättäjiä ja kertoo tapahtumien kulusta. Karjalan Kuvalehti valottaa kulissien takaisia tapahtumia. 

Vladimir Putin vahingoittaa itseään

Venäjän kansa halusi nauttia vapaudesta, turvallisuudesta ja kuluttamisesta Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen. Toisin kävi. Presidentti Vladimir Putinin nykyinen linja on muistutus Stalinin ajasta. Venäjän eliitti sen sijaan saa nauttia poikkeuseduista. Samanaikaisesti Venäjä on jäänyt jälkeen teknisessä kehityksessä. Suomi karkotti Venäjän Turun edustuston ja joukon tiedustelijoita. Käkisalmi-säätiön seminaari käsitteli näitä asioita. Karjalan Kuvalehti oli paikalla ja kertoo asiantuntijoiden näkemyksistä.

Sotavainajien etsintä keskeytyksissä

Kentälle jääneiden sotavainajien etsintä on keskeytyksissä Karjalankannaksella ja Laatokan Karjalassa. Suomalaisia sotavainajia esiin kaivaneen ryhmän venäläinen johtaja joutui pakenemaan Suomeen äkillisesti. Hänen ja etsijäryhmänsä työ katkesi. Karjalan Kuvalehti kertoo tilanteesta ja samalla mieliä liikuttaneesta suomalaisen sankarivainajan kotiinpaluusta.

Evakkoperheen vesasta karjansuojelija

Kyyttösukuinen karja on suomalainen karja, jolla on omat suojelijansa, jotka turvaavat tämän karjan säilymistä. Yksi tällainen perinnekarjan lauma elää Perä-Pohjolan Tornionjokilaaksossa. Karjaa hoitaa Ilmari, jonka suvun juuret juontavat Harluun. Hänen karjansa viettää kesiään Tornionjoen saaressa ja pääsee ulkoilemaan myös talvella. Karjalan Kuvalehti kertoo sinnikkäästä karjankasvattajasta, karjasta ja maatilasta.

Salmin kirkon kunnostus katkesi

Laatokan Karjalan Salmin kirkon kunnostuksesta oli sovittu. Varoja sitä varten oli jo kerätty. Hanke ennätti käynnistyä kesällä 2020, mutta ensin tuli väliin korona-aika ja sen jälkeinen tilanne, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Nyt komeaa, osin raunioitunutta kirkkoa uhkaa lopullinen tuhoutuminen. Sitä ympäröivä suomalainen hautausmaa tuhottiin jo aiemmin. Karjalan Kuvalehti kertoo rakennuksen vaikeasta tilanteesta ja pikaisesta kunnostustarpeesta.

Suomella salaiset evakuointisuunnitelmat

Suomi teki Viipurin läänin osalta salaisia evakuointisuunnitelmia jo 1920-luvulta alkaen. Suunnitelmassa määriteltiin pakollisesti ja vapaaehtoisesti evakuoitavat alueet ja paikkakunnat. Asiakirjat oli tallennettu kassakaappeihin, joista ne sai ottaa esiin vasta käskyn myötä. Suunnittelussa viivyteltiin ja niihin jäi runsaasti puutteita. Presidentti huolestui tilanteesta. Samoin huolestui myös Kannaksen puolustuksesta vastaava puolustusvoimien edustaja. Väärä johtopäätös oli tuhoisa. Karjalan Kuvalehti kertoo salaisista suunnitelmista ja kohtalokkaista laiminlyönneistä.

Eläinlääkärin kohtalokas elämä

Virolainen nuori mies opiskeli eläinlääkäriksi Tartossa. Hän tapasi siellä opiskelevan suomalaisneidon. He suunnittelivat yhteistä elämää Suomessa. Nuorukaisella oli jo lentolippu Suomeen kesällä 1940. Hän pelastui täpärästi Kaleva-matkustajakoneen alas ampumisesta. Sen jälkeen seurasi jännittävä pako Suomeen, parin vihkiminen ja sulhasen matka Suomen sotarintamalle 1941. Sodan jälkeen oli paettava Ruotsiin. Karjalan Kuvalehti kertoo eläinlääkäripariskunnan vaiheikkaan tarinan. 

Perhe piileskeli 50 vuotta 

Lykovien perhe piiloutui Siperian perukoille 1920-luvulla, koska heidän uskonsa mukaan maailmassa eläminen oli synti. Ryhmään kuului alun perin viitisenkymmentä henkeä. Lopulta jäljellä oli vain yksi perhe, joka eli luontaistaloudessa. Perhe löydettiin 1970-luvulla ja viimeisiä sen jäsen asui taigalla vielä 1980-luvun lopussa. Karjalan Kuvalehti kertoo tästä uskomattomasta sukupolvielämästä.

Karjalan Kuvalehti kertoo paljon ja monipuolisesti muista aiheista. Merikarjala oli oma alueensa Suomenlahden kainalossa. Vihtori Kosola oli kiistelty henkilö ja ilmiö aikanaan sinimustapaitaisessa joukossa. Karjalan Kuvalehti kertoo hänen uhostaan ja tuhostaan. Suomussalmi oli yksi talvisodan tapahtumien keskeisistä paikkakunnista. Mantsin praasniekka oli yksi Suomen perinnejuhlista, johon liittyi tapahtuma, josta papit kieltäytyivät ja yrittivät sen lopettaa. 

Karjalan Kuvalehti on täynnä asiaa kaikille suomalaisille. Lukuelämyksiä ja suoraa kerrontaa siitä, mitä juuri nyt taustalla tapahtuu. Tilaa Karjalan Kuvalehti – niin olet ajan tasalla. Tilaustiedot ja tilaukset tämän sivun yläosan linkeistä https://karjalankuvalehti.eu ja toimisto@kareliaklubi.fi

Karjalan Kuvalehti 3 – 2023

Paljon kiitosta mielenkiintoisista sisällöistään saanut Karjalan Kuvalehti paneutuu tässä numerossaan jälleen ajankohtaisiin asioihin ja kiinnostaviin kohteisiin. 

Sortavalan Paasonvuori uhattuna

Muinaisasutukseen liittyvä 74 metriä korkea Paasonvuori sijaitsee muutaman kilometrin päässä Sortavalan keskustasta. Vuoren päältä aukeaa maisemallisesti upea näkymä Karmalanjärvelle, Sortavalan Helylän kylään ja Tohmajoelle. Venäjän Karjalan tasavallan kulttuuriministeriö iski silmänsä Paasonvuoreen. Se julisti kysymyksiä herättäneen kilpailutuksen Paasonvuoren hyödyntämisestä. Paasonvuorta ja sen ympäristöä uhkaa nyt rakentaminen. Paikallinen museo vaikenee, mutta muuta vastarintaa on syntynyt. Karjalan Kuvalehti kertoo tilanteesta.

Suomella ja Virolla yhteinen puolustustaivas

Suomen Nato-jäsenyyden myötä maastamme tulee osa Baltian, ja erityisesti Viron ilmapuolustusta. Suomesta voi tulla valtio, joka yksin vastaa Viron ilmapuolustuksesta. Suomen Horneteilla ja tulevalla F-35 kalustolla sitoo hävittäjiä ja henkilöstöä. Kaluston kulutuksella ja huollolla on myös merkitystä, vaikka Nato-kulut korvataan. Karjalan Kuvalehti selvittää, millaisia velvoitteita Suomelle ja Ruotsille on tulossa Natossa Baltian taivaalla.

Viron ”villi itä”

Narva-joki on Viron ja Venäjän rajajoki. Sen on myös samalla kokonaisten kulttuuripiirien raja. Viro on viime vuosina panostanut Narvan seutuun. Liikennettä, ympäristöä, tapahtumia ja kulttuuria on kehitetty. Narva on väkiluvultaan Viron kolmanneksi suurin kaupunki. Narva-joen rannoilla ovat vastakkain Hermannin linna Viron puolella ja Iivananlinna Venäjän puolella. Karjalan Kuvalehti kertoo millainen kaupunki on Narva historiallisesti ja nähtävyytenä. 

Venäjän eliitillä näyttäviä huviloita Karjalassa

Venäjän eliitti on vallannut lomakylillään ja huviloillaan paloja Suomen pakkoluovuttamasta Karjalasta. Osa niistä on varattu presidentti Vladimir Putinin käyttöön. Venäjän kirkollisella patriarkalla on hallussaan kokonainen saari Laatokalla. Valamossa pitää kokouksiaan myös Venäjän ”maantieteellinen seura”. Siihen kuulu Putinin lisäksi liikemiehiä ja puolustusministeri Sergei Shoigu. Venäjän eliitti on vallannut käyttöönsä myös entisiä suomalaishuviloita ja arvorakennuksia. Näiden ympärillä on pankkien hämärää liiketoimintaa. Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin EBRD:n myöntämiä varoja on kadonnut salaperäisesti. Näitä asioita valottaa Karjalan Kuvalehti.

Lentokonekaappaus Karjalaan päättyi tuhoisasti

Pakoyritys Neuvostoliitosta vuonna 1983 päättyi tuhoisasti. Pakoon pyrkinyt perhe valmistautui huolella. Yritys pakottaa matkustajakone länteen, päättyi kuitenkin tuhoisasti Karjalankannaksen Heinjoen Raulammin kentälle, jonka suomalaiset olivat aikanaan rakentaneet. Karjalan Kuvalehti kertoo tämän vähän Suomessa tiedetyn tapahtuman taustoista ja itse tapahtumien kulusta sekä dramaattisesta päätöksestä. 

Fazerin Taubilan kartano oli suurtila

Fazer-konsernin perustajalla Karl Fazerilla oli fasaanitarha Jokioisissa. Sen lisäksi hän hankki Viipurin läänin Pyhäjärveltä Touvilan kartanon, joka tunnettiin ruotsinkielisellä nimellään Taubilan kartanona. Siitä kehitettiin suurtila ja puutarha. Metsässä toimi erikoinen rautatie. Karjalan Kuvalehti kertoo mitä kaikkea Taubilan komeaan kartanotoimintaan sisältyi, ja mitä kartanolle tapahtui.

Terijoen huvilan uusi elämä Lohjansaaressa 

Terijoelta myyntiin huutokaupalla entisiä venäläishuviloita 1920-luvulla. Niitä siirrettiin myös muualle Suomeen. Talojen hirsirungot mahdollistivat tämän. Lohjansaaren nuorisoseura osti myös tällaisen kookkaan huvilan. Asiaa hoitamaan perustettiin toimikunta ja tontti saatiin lahjoituksena. Talo on kokenut vuosisadan aikana monia vaiheita. Karjalan Kuvalehti kertoo näistä kiintoisista vaiheista.

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan väärin tiedoin

Venäjällä on monia keskenään kilpailevia valtiollisia tiedustelupalveluja, kuten SVR, GRU ja FSB. Ne eivät kuitenkaan ole ainoita toimijoita tiedustelun kentällä. Osa näistä palveluista keskittyy presidentti Vladimir Putinin suojaamiseen. Venäjän tiedustelupalvelut erehtyivät kuitenkin Ukrainan osalta. Ne syöttivät Putinille tämän odottamia tietoja, jotka eivät kuitenkaan pitäneet paikkaansa, ja Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan epäonnistui. Karjalan Kuvalehti kertoo tapahtumista ja kunnioittaa samalla tutkijaprofessori Martti J. Karin muistoa.

Arvo Tuomisen Karjala-innostus

Toimittaja Arvo Tuominen on tunnettu television Karjala-ohjelmistaan. Ajankohtaislähetysten toimittajasta kehittyi Karjala-asiantuntija. Kun Neuvostoliitto kaatui, niin Tuominen kiinnostui siitä, mitä itärajan takana silloin tapahtui. Tuominen on seilannut ja kuvannut Stalinin kanavalla, istunut Viipurin Espilässä, kolunnut suomalaislinnakkeiden raunioita Karjalassa ja matkannut tiettömän taipaleen kautta Inkeriin. Karjalan Kuvalehden päätoimittaja Aune Kämäräinen haastatteli Arvo Tuomista lehteen.

Miliza Korjus oli Viron satakieli

Laulaja Miliza Korjuksen suku siirtyi aikoinaan Ruotsista Viroon. Miliza Korjuksen oma elämä sisälsi monia kohtalokkaita käänteitä. Hän kamppaili itsensä oopperamaailman lavoille ja elokuvaesiintyjäksi, mutta ura oli katketa onnettomuuteen. Hänen tyttärestään tuli Yhdysvaltojen diplomaatti ja lähettiläs Viroon. Miliza Korjuksen ”Warum” soi tunteikkaasti edelleen radiossa. Karjalan Kuvalehti kertoo vaikuttavasta laulajan elämästä.

Venäjän ongelman kasaantuvat

Valtataistelun syttyminen on Venäjällä mahdollinen. Venäjällä ei uskota sotilasvallankaappaukseen, mutta äkillisen muutoksen mahdollisuudet ovat olemassa. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun kansainvälisen liiketoiminnan professori Kari Liuhto tarkastelee Karjalan Kuvalehdessä Venäjän kehitysnäkymiä vuoteen 2033 saakka. Liuhto arvioi, että ennen pitkää edessä on vallanjaon uusi myllerrys. Karjalan Kuvalehti avaa näitä ovia Kari Liuhton tutkimusten pohjalta.

Kauko Kare oli varhainen Karjalan palauttaja

Hattulan Vesunnan maalaiskartanon pojasta Kauko Kareesta kehittyi paitsi toimittaja ja kustantaja, niin lisäksi vielä suomettuneen Suomen toisinajattelija. Hänen oli Nootti-lehtensä ja Alea-kirjankustantamonsa avulla sinnikäs Urho Kekkosen ja silloisen valtavirran vastustaja. Nootti-lehden palstoilla eri kirjoittajat arvostelivat presidentti Mauno Koiviston menettelyä Baltian maiden itsenäistymistavoitteiden ja Karjalan palautuksen mahdollisuuden laiminlyönnistä. Karjalan Kuvalehti kertoo tästä tohtori Simo Grönroosin väitöstutkimuksen pohjalta.

Petsamossa oli vilkasta urheilutoimintaa 

Petsamon Kolosjoelle syntyi nikkelikaivoksen myötä vireä asutuskeskus. Väkiluku lisääntyi nopeasti, nykyaikaisia rakennuksia nousi asukkaille ja kaikenlainen harrastustoiminta virisi vapaa-ajalla. Karjalan Kuvalehti kuvaa Petsamon Kolosjoen urheilutoimintaa ja tulevaisuuden suunnitelmia. Niihin kuului myös Rukan kaltainen hiihto-, laskettelu- ja mäkihyppykeskus. Tunnettuja urheilijoita työskenteli Kolosjoella. Siellä tehtiin myös urheilun historiaa oman vuorijuoksun merkeissä. Tohtori Erkki Nieminen on tehnyt syväluotaavan teoksen Petsamon kohtaloista. Karjalan Kuvalehti kertoo Petsamon urheilusta. 

Paljon kiinnostavaa

Karjalan Kuvalehti kävi myös kohua herättäneessä Kaj Stenvallin taidenäyttelyssä ja esittelee näyttelyn ajankohtaisia maalauksia. Jalmari Laurikkala pysyi vaimonsa kera inkeriläisten rinnalla vainojen aikana. Laurikkala ennätti toimia kolmen maan pappina. Syksy oli Karjalassa ja Inkerissä perinteistä ”naima-aikaa”. Pastori Arvo Survo keräsi perinnetietoa tästä, ja Karjalan Kuvalehti kertoo Survon keräämästä. 

Marja Mosander löysi viipurilaisuutensa, kun sattumalta sai käsiinsä nipun vanhoja kirjeitä. Vanhempien kirjeenvaihto kertoo ajan tapahtumista. Kirjaesittelyssä Markku Jokipii kertoo Anni Reuterin kirjasta ”Suomalaiset Stalinin puhdistuksissa”. Marjukka Patrakan Myyttinen karhu -osassa 2, kerrotaan karhuun liittyneistä rituaalimenoista. Karhun perinnehistoriaa on Japanissa, Amurin alajuoksulla, Keski-Euroopassa kuin Vienan Karjalassa, jossa karjalaiset ja saamelaiset asuivat rinnakkain. 

Kiinnostavaa luettavaa

Tilaa Karjalan Kuvalehti kotiisi tai yritykseesi ja lue kaikessa rauhassa. Karjalan Kuvalehti kertoo kiinnostavasti asiat ja niiden taustat. Tilaustiedot tämän sivun yläreunan linkeistä. Tilaa niin olet tiedon eturivissä!

Karjalan Kuvalehti 2 – 2023

Karjalan Kuvalehti kertoo mitä kuuluu Allegro-junalle tällä hetkellä. Ennen Ukrainan sotaa sillä pääsi vaivattomasti Viipuriin. Junan omistavat VR- ja Venäjän rautatieyhtiö puoliksi. Juna on pakotteiden piirissä. Karjalan Kuvalehti kysyi VR:n suunnitelmista Allegron osalta.

Ruotsalaisyhtiö yllätti. Laajakaistayhtiö tuli näyttävästi Suomeen. Yhtiön mainonnassa esiintyy kokonainen Suomi. Yhtiöllä on vapaa radioasema ja se lähettää apua Ukrainaan. Karjalan Kuvalehti kertoo ruotsalaisyhtiön yllättävästä tulosta Suomeen. Verkon kattavuustavoite on huikea.

Suomen rajojen palautus on odotustilassa. Karjalan Kuvalehti kertoo missä mennään. Suomen ulkopoliittinen johto ja tiedotusvälineet vaikenevat palautustavoitteesta. Karjalan Kuvalehti kertoo merkillisestä tilanteesta, joka syntyi Karjalaisten kesäjuhlien yhteydessä. Karjalan palauttajista tehtiin perättömiä vihjauksia. Suojelupoliisikin lähti liikkeelle. Suomettuminen elää yhä palautusasiassa.

Uhtuan Keski-Kuittijärven rantapenkasta tehtiin yllättävä löytö, joka uusiutui Pohjanmaalla. Löytöjen perusteella päästiin erikoisen korun jäljille. Karjalan Kuvalehti kertoo korun tarinan, jossa on monia kiintoisia vaiheita. Löytö johti uustuotantoon.

Ukrainan musta multa veti suomalaissijoittajia. Yksi heistä oli Joakim Helenius, jonka sukujuuret juontavat Viipurin liike-elämään. Suomalaissijoittajat hankkivat Neuvostoliiton kaaduttua Ukrainasta suuret maa-alueet. Putinin oligarkit tulivat väliin ja paljon tapahtui sen jälkeen. Karjalan Kuvalehti kuvaa tapahtumien kulun alusta tähän päivään saakka.

Mölkky on kyykän kevennetty sukulainen. Kummallakin on oma pelihistoriansa. Kyykkään nivoutuu myös estejuoksun ME-miehen Pentti Karvosen tarina. Karjalan Kuvalehti otti selvää myös, mistä kyykkäpelin nimi juontaa. Mölkkypelin syntyhistoria on yllätyksellinen.

Viipurin rautatieasemalla ja sen läheisellä suomalaisella linja-autoasemalla on takanaan monta historian vaihetta. Rakennukset olivat suomalaisten arkkitehtien mestarinäyte. Toinen rakennuksista on yhä Viipurissa. Viereinen huoltoasemakin on vielä suomalaisten perintönä jäljellä. Karjalan Kuvalehti kertoo näistä vaiheista.

Laukkukauppiaat tulivat Vienan Karjalasta. He lähtivät kotoaan syksyllä kuukausikausiksi kauppamatkoille Suomeen. He laskivat veneillä jokia pitkin Pohjamaalle saakka, jossa jakaantuivat eri puolille. Kauppiailla oli monenlaista, etenkin emäntiä ja tyttäriä kiinnostavaa laukuissaan. Laukkurit olivat myös liikkuvia tietotoimistoja, jotka toivat uutisia tullessaan. Karjalan Kuvalehti kertoo laukkukauppiaista aikansa ilmiönä.

Larin Paraske oli Inkerin runoemo Suomelle. Onnekas kohtaaminen vaikutti tapahtumiin. Syksyllä 2022 kantautui uuden Valamon luostarista yllätysuutinen, jonka takana on Suomen ortodoksinen kirkko. Asiaa valottaa Karjalan Kuvalehti. Näyttelijä Eeva Litmanen on Parasken sukua.

Mooses Putro oli kotoisin Inkerin Tuuterista, maanviljelijäperheen poika. Hänet muistetaan erityisesti sävelmistään. Hänen elämänsä päättyi kohtalokkaasti Venäjän lokakuun vallankumouksen pyörteissä. Karjalan Kuvalehti kertoo, kuinka Putron muistoa vaalitaan Saimaan rannalla.

Tolvajärven matkailumaja syntyi palvelemaan Suomen matkailua Laatokan Karjalan Korpiselkään. Talvisodassa rakennus jäi Neuvostoliiton puna-armeijan valtaamalle alueelle. Sodan lopuksi suomalaiset valtasivat sen takaisin. Tolvajärven matkailumajalla on kiintoisat vaiheet. Sen mallin mukaan on tehty samanlainen rakennus nyky-Suomeen. Karjalan Kuvalehti kertoo näistä vaikuttavista vaiheista.

Suur-Merijoen kartano Viipurin kupeella, sisältää erittäin mielenkiintoisen tarinan. Se tunnettiin komeasta päärakennuksestaan. Päärakennus oli koristeltu veistoksin. Kartanoon kuuluivat laajat viljelmät, puutarha ja runsaasti karjaa. Myöhemmin kartanon mailla toimi suomalainen lentokenttä. Helsingistä pääsi lentäen Viipuriin. Karjalan Kuvalehti kertoo kartanon ja sen omistajien tarinan. Lehti selvitti myös kartanon perustajan kohtalokkaat vaiheet. Niistä ei ole kerrottu aiemmin.

Vatjan kieltä yritetään pelastaa nuorten avulla. Suomen alueiden palautuksen vastustajien perusteet ontuvat pahasti. Ruotsin kuuluisin kirjailija Selma Lagerlöf auttoi Suomen sotaponnisteluissa. Runoilija Harry Martinson osallistui vapaaehtoisena talvisotaan. Hänen tuotannostaan löytyy yllättävästi ”Laulu Karjalasta”.

Nämä ja paljon muuta mukaansa tempaavaa on Karjalan Kuvalehdessä 2 – 2023. Tilaa Karjalan Kuvalehti, niin olet ajassa mukana ja saat lukea asioista ja tapahtumista, joita et muualta tavoita. Karjalan Kuvalehti https://karjalankuvalehti.eu/

Karjalan Kuvalehti 1 – 2023

OTTEITA LEHDESTÄ. Rajan takaa saapui merkillinen teksti Suomeen. Siinä kutsuttiin kokoontumaan yleiskarjalaiseen kansalliseen kokoukseen tammikuussa 2023. Kokouksen tärkeimmäksi tavoitteeksi määriteltiin julistaa Uhtuan tasavallan oikeudellinen jatkuvuus. Pääministeri Sanna Marin viittasi tähän sanomaan esiintymisessään 10. tammikuuta 2023. Itärajan takaa tullut sanoma pyrki hämmentämään Karjalan palautuskeskustelua. Tästä laajemmin ja kiinnostavasti Karjalan Kuvalehden tässä numerossa. Sanomasta on kuva lehdessä.

EU:n Ukrainan neuvontaoperaation suomalainen päällikkö Antti Hartikainen kertoo taustoja Ukrainan tilanteesta. Operaatio on auttanut vuoden 2014 lopulta alkaen Ukrainan sisäistä turvallisuutta uudistumaan. Hartikainen kertoo omakohtaisia kokemuksistaan Ukrainassa. Karjalan Kuvalehti välittää kuvauksen tapahtumista ja tilanteista vapautensa puolesta taistelevasta Ukrainasta.

Itämeren kaasuputkesta Säkkijärveltä Saksaan tuli hukkaputki. Venäjä yritti ajaa putkihanketta lävitse kovalla kiireellä. Suomi arkaili ja selitti putkea vain ympäristöasiana, kun Ruotsi ja Tanska pitivät sitä myös turvallisuuskysymyksenä. Suomen Karjalan palautusjärjestöt puuttuivat peliin. Saksan johtoon otettiin yhteyttä ja putkilinjallakin tapahtui näyttävää toimintaa. Loppuräjähdys päätti putken historian ainakin toistaiseksi. Karjalan Kuvalehti valaisee yksityiskohtaisesti myös palautusjärjestöjen osuuden putken vaiheissa.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola kertoo siitä, kuinka Venäjä kylvää tarkoituksella uhkaa. Venäjä pyrkii viestimään, ettei kukaan ole sen järjestelmän ulottumattomissa. Aaltola huomauttaa, kuinka Suomen silmät avautuivat Venäjän hyökkäyspolitiikan myötä. Karjalan Kuvalehti kertoo Aaltolan näkemyksistä Suomen turvallisuuden suhteen.

Professori Martti Häikiö kertoo, miten presidentti P. E. Svinhufvudin ja Risto Rytin toimintapanokset vaikuttivat Suomen kehittymiseen. Svinhufvud oli ennen kaikkea oikeusmies ja Ryti talousmies. Kumpikin joutui kuitenkin historian poliittisiin pyörteisiin, joita Martti Häikiö kuvaa Karjalan Kuvalehden artikkelissaan.

KGB testasi rajaloikkareilla Suomen toimintaa. Kaksi rajavartijaa pakeni Neuvostoliitosta Suomeen. Siitä alkoi tapahtumasarja, joka on huikea kertomus siitä mitä kaikkea tapahtui loikkareiden vaiheissa Suomessa. Etyk-sopimuksen noudattamista valvova Suomen Helsinki-ryhmä oli vahvasti tapahtumissa mukana. Niihin kietoutui myös Länsi-Saksa ja Ruotsi. Karjalan Kuvalehti kertoo koko yllättävän tapahtumien sarjan monivaiheisine käänteineen.

Algot Niska oli laulaja Dannyn äidin isä. Niska oli olympiaurheilija ja seikkailija, joka oli ennen kaikkea salakuljettaja, mutta myös toimitti moottoriveneellään Viroon apuvoimia Suomesta, kun Viro pyrki vapautumaan Neuvostoliiton miehityksestä kesällä 1941. Algot Niskan monien vaiheiden lisäksi Karjalan Kuvalehti kertoo, mitä Danny muistaa isoisästään.

Neuvostoliiton vankileiririkokset jäivät Venäjällä tuomitsematta. Miljoonia ihmisiä kuoli leireissä. Mihail Gorbatshovin maanviljelijäisoisä pidätettiin aikoinaan. Venäjällä ei ryhdytty selvittämään vankileirien vääryyksiä ja uhrien korvausvaateet sammutettiin nopeasti. Viime vuosina menneisyyttä tutkineita järjestöjä on nimetty erityislailla ”lännen agenteiksi”. Karjalan Kuvalehti kertoo vaietusta asiasta.

Suomen kieltä uhkaa kansainvälisyyden ihastelu. Avaruustutkija Tiera Laitinen ihmettelee, miten suomenkieli halutaan unohtaa kotimaassaan ja korvata englanninkielellä monissa käänteissä, vaikka kysymyksessä ei olisi kansainvälinen toiminta. Laitinen muistuttaa, kuinka oma kielemme on osa kulttuuriperintöämme. Laitinen kertoo hälyttävästä kielitilanteesta Karjalan Kuvalehden artikkelissaan.

Vatjankieltä ja muita lähikieliämme uhkaa kato. Virolainen kielitutkija Heinike Heinsoo kertoo matkoistaan vatjankielen syntysijoille. Heinsoo kertoo myös hauskasti, kuinka samassa perheessä ”pajatetaan” ja ”läkätään”. Venäjällä kansalliskielet halutaan vähitellen unohtaa ja tuhota. Tästä Heinsoo kertoo Karjalan Kuvalehden artikkelinsa 1-osassa, joka jatkuu seuraavassa numerossa.

Armas J. Pulla oli värikäs hahmo. Hän syntyi Viipurissa. Isän puolen juuret juonsivat Kivennavalle. Äiti oli Savon tyttäriä. Armas J. Pullan mielikuvitus oli monipuolinen jo nuorena. Karjalan Kuvalehti kuvailee, miten Pullan luomat Ryhmy- ja Romppainen -hahmot ja kirjat syntyivät. Samoin kerrotaan, miksi heidän kanssaan seikkaili Mörökölli-kissa. Pullalla ja Mika Waltarilla oli yhteistoimintaa, joista harva tietää.

Karjalan Kuvalehden päätoimittaja Aune Kämäräinen kertoo artikkelissaan, miten talven kaamosaikaa on virkistetty Suomessa ja mitä laskiainen ja pääsiäinen ovat suomalaisessa ajantiedossa. Tapoja on ja on ollut monenlaisia. Paastoa kierrettiin avannon antimilla. Ystävänpäivän synnyllä ja varhaisvaiheella on mielenkiintoiset ja yllättävät juuret.

Ensimmäiset laskuvarjohypyt Suomessa tehtiin Karjalassa. Ensimmäinen hyppääjä Viipurin taivaalla ei ollut suomalainen. Ensimmäinen suomalainen hyppäsi lentonäytöksessä Sortavalassa. Se vaati erikoisjärjestelyjä ja huimaa uskaltamista. Laatokan lahti tarjosi yllätyksen. Ensimmäinen naisen suorittama laskuvarjohyppy tapahtui Viipurissa. Suuret yleisömäärät seurasivat näitä jännittäviä tapahtumia, joista Karjalan Kuvalehti kertoo sanoin ja kuvin.

Suomen kansallisteatteri täytti 150 vuotta. Ohjelmistossa on parhaillaan kiinnostavia Suomen tasavallan vaiheisiin liittyviä näytelmiä. Marjukka Patrakka kertoo artikkelissaan Matvoi Plattonin runonlaulajan urasta. Se vei Plattonin Unkariin saakka. Pertti Rampanen kuvailee, miten Kannaksen Kuolemanjärvelle syntyi vapaussodan jälkeinen jääkärikoti. Markku Jokipii esittelee kirjan, joka on seikkailukertomus siitä, mitä tapahtui Neuvostoliittoon loikanneelle, ja miten päähenkilö selvisi takaisin. Suomi rakentaa turvallisuutensa lisäämiseksi esteaidan Venäjän nykyrajalle. Näin varaudutaan yllätyksiin. Mistä tunnet sie Karjalan? -palstalla Monrepos´ ja Annikki Tähti. Myös näistä kertoo Karjalan Kuvalehti.

Edellä oleva kuvailee vain pienen osan siitä, mistä Karjalan Kuvalehden tämä numero kertoo. Tilaa Karjalan Kuvalehti kotiisi. Tilaa niin Tiedät! Karjalan Kuvalehti on myös toimiva mainoksesi väline. Lehti on näyttävä ja puhutteleva. Mitään salaamatta. Tilaajamme ovat ajattelevaa väkeä.

Lasse Koskinen

Karjalan Kuvalehti 4 – 2022


Karjalan Kuvalehti kertoo artikkelissaan Karjalan palautuksen mahdollisuudesta talouden näkökulmasta. Palautuvilla alueilla alkaa tällöin voimakas rakennusteollisuuden markkinanäkymä kahdella tasolla. Ensimmäisenä lähtee liikkeelle yritysrakentaminen ja sen jälkeen erilainen yhteiskuntarakentaminen. Rakennusteollisuus saa uusia merkittäviä rakennuskohteita. Kasvanut kysyntä saattaa hetkellisesti kiihdyttää hintatason nousua Suomessa. Palautuville alueille jää nykyasukkaita, joten ammattityövoimaa on siten saatavissa palautuneilla alueilla.

Kaisa Mäkäräinen toi julkisuutta lajilleen


Uransa ampumahiihtäjänä päättänyt Kaisa Mäkäräinen toi lajilleen paljon julkisuutta. Hän nousi menestyksen myötä Suomen talviurheilun tähdeksi. Karjalan Kuvalehti kertoo, kuinka hän hankki aluksi varoja urheilemiseen istuttamalla metsää kesäisin. Urheilun varainhankinta vaatii kovaa työtä ja huipulla tarvittava rahamäärä on merkittävä, jotta varoja jää elämiseen. Karjalan Kuvalehti kertoo myös, kuinka Kaisa Mäkäräinen hankki varoja Helsingin Meilahden lastensairaalalle.

Babitzinien suku lähti Venäjältä


Karjalan Kuvalehti kertoo Babitzinien perheen ja suvun tarinan. Suvun juuret juontavat Kaspianmeren rantamille. Venäjän vallankumouksen jälkeen turvapaikka löytyi omalta kesäasunnolta Karjalan Uudeltakirkolta. Leo Babitzin ja Elisabeth Zarubin tutustuivat koulussa ja opiskeluaikana Kanneljärvellä. Monien vaiheiden jälkeen heistä tuli laulajalasten vanhemmat. Sammy, Kirka, Muska ja Anna tulivat tunnetuiksi Suomen kansalle. Babitzinien suvun tarina on huikea kertomus Karjalan Kuvalehdessä.

Ilmari Susiluoto oli varhainen Venäjä-arvioitsija


Tohtori Ilmari Susiluoto palveli tutkija-asiantuntijana Suomen ulkoministeriössä. Hän oli myös Karjalan palautuksen asiantuntija, joka esiintyi aiheesta yleisötilaisuuksissa ja kirjoitti kirjoja Karjalasta. Ilmari Susiluoto haluttiin ajaa ulkoministeriöstä ulos. Hän jäi puolueettomana ulkoministeriön kahden poliittisen rintaman väliin. Susiluoto sai kohdata työpaikallan ylenkatsetta, ohi katsomista, puhumattomuutta ja suoranaisia kehotuksia jättää ulkoministeriön Merikasarmirakennus taakseen. Niin Susiluoto lopulta tekikin. Karjalan Kuvalehti kertoo yksityiskohdin, mitä Ilmari Susiluoto sai edelläkävijänä aikaan.

Näyttelijä Kari Väänäsen juuret Viipurissa


Näyttelijä-ohjaaja Kari Väänäsen Anneli-äiti syntyi Viipurissa. Perhe asettui evakkoina asumaan Ouluun. Anneli avioitui rajavartioston vänrikin kanssa ja pari kotiutui Ivaloon. Kari Väänänen syntyi samalla hetkellä, kun Ivalossa ammuttiin kohtalokkaat laukaukset. Kari Väänänen halusi näyttelijäksi ja on tehnyt pitkän uran. Viimeisimmässä Mielensäpahoittaja-elokuvassa hän roolittaa Heikki Kinnusen kanssa Eskortin hakumatkaa Hampuriin. Karjalan Kuvalehti kertoo Kari Väänäsen vaikeasta lapsuudentiestä kohti näyttämöitä.

Lempi Lempisen aikamatka Suomenlahden ympäri


Lempi Lempinen syntyi Inkerinmaalla. Sieltä matka alkoi nälkämarssina Viroon ja Suomeen jatkosodan aikana. Lempisen perhe pääsi laivalla Hankoon 10. marraskuuta 1943. Aselevon jälkeen oli pakko palata Kouvolan keräilykeskuksen kautta Neuvostoliitoon. Siellä podettiin elintarvikepulaa. Kaupan jonossa miliisi riisti Lempin kädestä toisen leivän. Karjalan Kuvalehti kertoo Lempin pitkän tarinan hänen Suomeen muuttaneen tyttärensä sanoin.

Inkerin kirkon työmaana koko Venäjä


Karjalan Kuvalehden päätoimittaja Aune Kämäräinen kertoo inkeriläisistä ja Inkerin kirkon vaiheista. Rajan kansana inkeriläiset joutuivat Stalinin vainoihin. Eri puolille Neuvostoliittoa karkotettiin 50 000 inkeriläistä. Nyt Inkerin kirkko toimii monikansallisena ja kielisenä luterilaisena kirkkona Venäjällä. Suomen ev.lut. kirkko ja seurakunnat tukevat toimintaa. Tiedot Inkerin kirkon kuolemasta ovat ennenaikaisia. Karjalan Kuvalehti kertoo, miten nykypäivään on tultu.

Uno Ullberg oli arkkitehdeistä viipurilaisin


Arkkitehdiksi valmistunut Uno Ullberg perusti lapsuudenystävänsä Axel Gyldènin kanssa arkkitehtitoimiston Viipuriin. He suunnittelivat Hackmanin liiketalon Viipuriin. Uno Ullberg suunnitteli pankkitaloja Viipuriin ja Sortavalaan. Hänen tunnetuin työnsä on Viipurin taidemuseo. Monet viipurilaiset muistelivat Ullbergiä harppomassa kaupungin katuja piirustusrulla kainalossaan. Uno Ullbergin suunnittelemat arvorakennukset ovat edelleen nähtävissä Viipurissa. Karjalan Kuvalehti kertoo näistä sanoin ja kuvin.

Petroskoista Kymenlaaksoon


Muusikko Arto Rinne toimi Karjalan radion Petroskoin suomenkielisen toimituksen musiikkitoimittajana. Hän soitti monissa kansanmusiikkiyhtyeissä. Arto Rinne muutti perheineen Kuusankoskelle vuonna 2019. Sieltä hänen isovanhempansa olivat aikoinaan siirtyneet itärajan taakse. Arto Rinteen tarina myötä Karjalan Kuvalehti avaa myös perheen tarinaa Neuvosto-Karjalassa, joka ei ollut se ”paratiisi”, kuten sinne muuttoa haaveileville kerrottiin.

Karjalan käkien veistäjä


Joel Nokelainen asuu Helsingissä, mutta viihtyy usein Huittisissa. Lapsuuskoti oli Ruokolahdella. Joel katseli isänsä vuolutöitä tarkkana vieressä. Hänestä tuli muun muassa puulintujen veistäjä. Nokelainen kutsuttiin esittelemään taitojaan Australiaan. Sen jälkeen hän on esitellyt töitään ympäri maailmaa. Taideteollisessa korkeakoulussa hän opiskeli valokuvausta. Hän on ennättänyt toimia sekä valokuvataiteilijana että veiston opettajana lasten ja aikuisten parissa. Kotimainen kuusi ja mänty taipuvat Karjalan käkilinnuiksi. Karjalan Kuvalehti kertoo monipuolisen taitajan urasta.

KariM kuvaa


Karjalan Kuvalehden piirtäjä KariM kuvaa tällä kerralla sitä, kuinka joulupukki kaipaa tonttuväkensä kanssa sille oikealle Korvatunturille, joka viime sodan rauhateossa jäi rajan taakse, ja jonka toinen tunturikumppani toimii nyt Suomen Korvatunturina.
Mutta tiedätkö mitä ovat Tsupukat? Sen kertoo Karjalan Kuvalehti palstallaan sekä paljon muuta.

Lasse Koskinen

Karjalan Kuvalehti 3 – 2022 kertoo 

Karjalan Kuvalehti 3/2020 kansikuva

Karjalan Kuvalehti 3 – 2022 on ilmestynyt jäsenille ja tilaajille. Pääkirjoituksessa vertaillaan Karjalan viime sotien evakkojen ja Ukrainan nykypäivän evakuoitujen tilannetta. Venäjällä on hallussaan 40 prosenttia maailman kaasuvaroista ja 12 prosenttia Lähi-idän ulkopuolisista öljyesiintymistä. Neuvostoliiton kaaduttua KGB:n ulkomaantiedusteluosaston jäsenet kaappasivat tämän Venäjän kansallisvarallisuuden. Vladimir Putinin ryhmä aloitti energiateollisuuden haltuunoton vaivihkaa. Länteen päin näytettiin Putinin olevan markkinatalouden kannattaja. Karjalan Kuvalehti kertoo, miten energiakaappaus Venäjän sisällä tapahtui.

Kekri on suomalainen syksyn sadonkorjuun päätösjuhlakausi. Kekriaikaan palkollisilla oli vapaaviikkonsa ja kekriaikaa juhlittiin monin tavoin. Eri puolilla Suomea kekriä vietettiin hieman eri aikaan. Juhlinta alkoi kuitenkin keskittyä marraskuun alkuun. Kekriin sisältyy sekä uskonnollisia että viihteellisiä juhlia. Karjalan Kuvalehti kertoo kekrin historiasta ja viettämistavoista.

Kybersota ympärillämme

Kybersodan asiantuntija professori Jarno Limnell kertoo varautumisesta tämän alan uhkiin. Alan kovinta taistelua käydään tällä hetkellä ihmisten mielistä. Sotiin liittyy yhä enemmän informaatiosotaa. Ajankohtaiseksi esimerkiksi hän ottaa Ukrainan presidentti Zelenskyin, joka on onnistunut viestinnässään ja saanut lännen Ukrainan kansan avuksi.

Pokrova on uskonnon ja työn monumentti. Se on omaperäinen ortodoksiyhteisö ja Kirkkonummen suosituimpia matkailukohteita. Artikkeli kertoo Pokrovan luostarista ja sen henkilöistä. Haastattelussa Isä Foman ja Isä Hariton kertovasta yhteisöstä ja sen historiasta. Monipuoliset valokuvat täydentävät kohteen toiminnan näkökulmaa. Kesäisin Pokrovassa käy useita matkailuryhmiä päivässä.

Huopikkaan MM-heittoja

Kirvun Kihuissa, eli Kirvun pitäjäjuhlassa Lahden Hennalassa kisatiin huopikkaan heiton MM-kilpailut. Kirvulla on perinteitä huopikkaiden osalta, koska siellä oli viisi huopatehdasta. Huopikkaan heitto on tarkkuuskilpailu, jossa on naisten ja miesten sarjat. Tarkin löytyi naisten sarjasta.

Karjalan Kuvalehti esittelee nimikkokoiransa Karjalankarhukoiran. Luonteeltaan se ei ole kuitenkaan tyypillinen karjalainen, koska se viihtyy omissa oloissaan ja on hieman juro. Viime sodat vaikuttivat tämän koirarodun elämään ja tulevaisuuteen.

Rautu ja Kymi Ring vaikeuksissa

Karjalankannaksen Raudussa ja Iitissä on kansainvälisen tason moottoriurheilustadionit. Kumpikin on vaikeuksissa. Raudun rata on Venäjän pakotteiden piirissä ja Iitin Kymi Ring on yrityssaneerauksessa. Kummallakin radalla oli kovia kansainvälisiä suunnitelmia. Yhteistoimintaa jopa kaavailtiin, mutta nyt toiminnat ovat jäissä ja tulevaisuus osin hämärän peitossa. Lyydin kieli on uhanalainen sekin. Suomalaisen kielitutkimuksen mukaan lyydi määritetään karjalan ja vepsän kieliperheeseen. Etnisten lyydiläisten määräksi arvioidaan enää 4000-500 henkilöä. Tästä oma artikkelinsa Karjalan Kuvalehdessä.

Samuli Paulaharju oli Pohjanmaan poika. Hän toimi kuuromykkien koulun opettajana Karjalankannaksen Uudellakirkolla. Vapaa-aikoina Muolaaseen ja Terijoelle retkiä tehneen opettajan elämänura alkoi muuttua. Opettajan toimen ohella hänestä tuli ahkera kansantieteen tutkija ja tallentaja, jonka ottamat valokuvat ja piirrokset kertovat menneen ajan elämästä. Paulaharjun muistomerkki on Kurikassa.

Värejä ja piirros

Värit valtasivat eteläkarjalaisen taiteilijan Sinikka Kurkisen. Hänet määritetään nykyisin Suomen kuvataiteen johtavaksi koloristiksi. Artikkeli kertoo Kurkisen elämänvaiheista Joutsenon lapsuudenkodista alkaen. Perheen oli kaksi kertaa lähdettävä evakkoon. Koronan uhan noustessa Kurkinen ennätti järjestää vielä taidenäyttelyn Imatralla. Näyttelyn avajaisissa esiintyi näyttelijä Seela Sella.

Karjalan Kuvalehti 3 – 2022 esittelee myös kaksi kirjaa. Toinen kertoo Inkerinmaasta ja inkeriläisperheen kokemuksista. Toinen esittely kertoo 11 kirjoittajan voimin, kuinka elämä lähti liikkeelle evakkoajan jälkeen. Kari M piirtää Karjalan Kuvalehteen ajankohtaisista aiheista herkullisesti, niin tälläkin kertaa. Hän kertoo presidentti Vladimir Putinin mahdollisesta tulevaisuuden sijoittumispaikasta.
Otteita Karjalan Kuvalehdestä 3 – 2022.

Lasse Koskinen

Karelia Klubi ry:n julkaisema lehti