Karjalan Kuvalehti 4 – 2023

Karjalan Kuvalehti on paljon kiitosta tilaajiltaan saanut lehti kaikille suomalaisille. Uusin numero sisältää jälleen paljon kiinnostavaa ja ajankohtaista asiaa. 

Hämmentävä tutkimus – evakkokarjalaiset ja aasiannorsut

Euroopan tutkimusneuvosto ERC on myöntänyt Turun yliopiston evoluutiobiologian professorille 2,5 miljoonan apurahan tutkimukselle, joka vertaa Suomen evakkokarjalaisia ja myanmarilaisia aasiannorsuja. Tutkimusta tukee myös Suomen Akatemia rahoituksella. Karjalan Kuvalehti kertoo tästä kohahduttavasta tutkimuksesta.

Suomen merivalvontaa tehostettu

Merenalaisten viestintäkaapeleiden ja kaasuputkien valvonta kuuluu pääosin Suomen osalta puolustusvoimien merivoimille. Valvonta tapahtuu sekä pinnalta että syvyyksissä salaisin laittein. Menneinä vuosina vieraan vallan sukellusveneitä Suomen vesillä havainneita leimattiin harhaisiksi.  Karjalan Kuvalehti kertoo valvonnasta ja tapahtumista. 

Venäjä painosti Suomea energiahankkeissa

Nord Stream- ja Fortum-hankkeet sisälsivät laajaa Venäjän painostustoimintaa, johon Suomi taipui. Taustat alkavat hiljalleen paljastua. Suomen ulkopoliittinen johto vähätteli riskejä ja esitteli sitä vain ympäristöasiana. Valtionyhtiö Fortum puolestaan uskoi tekevänsä rahaa Venäjä-investoinneillaan. Asiantuntija ihmettelee Suomen huolettomia päättäjiä ja kertoo tapahtumien kulusta. Karjalan Kuvalehti valottaa kulissien takaisia tapahtumia. 

Vladimir Putin vahingoittaa itseään

Venäjän kansa halusi nauttia vapaudesta, turvallisuudesta ja kuluttamisesta Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen. Toisin kävi. Presidentti Vladimir Putinin nykyinen linja on muistutus Stalinin ajasta. Venäjän eliitti sen sijaan saa nauttia poikkeuseduista. Samanaikaisesti Venäjä on jäänyt jälkeen teknisessä kehityksessä. Suomi karkotti Venäjän Turun edustuston ja joukon tiedustelijoita. Käkisalmi-säätiön seminaari käsitteli näitä asioita. Karjalan Kuvalehti oli paikalla ja kertoo asiantuntijoiden näkemyksistä.

Sotavainajien etsintä keskeytyksissä

Kentälle jääneiden sotavainajien etsintä on keskeytyksissä Karjalankannaksella ja Laatokan Karjalassa. Suomalaisia sotavainajia esiin kaivaneen ryhmän venäläinen johtaja joutui pakenemaan Suomeen äkillisesti. Hänen ja etsijäryhmänsä työ katkesi. Karjalan Kuvalehti kertoo tilanteesta ja samalla mieliä liikuttaneesta suomalaisen sankarivainajan kotiinpaluusta.

Evakkoperheen vesasta karjansuojelija

Kyyttösukuinen karja on suomalainen karja, jolla on omat suojelijansa, jotka turvaavat tämän karjan säilymistä. Yksi tällainen perinnekarjan lauma elää Perä-Pohjolan Tornionjokilaaksossa. Karjaa hoitaa Ilmari, jonka suvun juuret juontavat Harluun. Hänen karjansa viettää kesiään Tornionjoen saaressa ja pääsee ulkoilemaan myös talvella. Karjalan Kuvalehti kertoo sinnikkäästä karjankasvattajasta, karjasta ja maatilasta.

Salmin kirkon kunnostus katkesi

Laatokan Karjalan Salmin kirkon kunnostuksesta oli sovittu. Varoja sitä varten oli jo kerätty. Hanke ennätti käynnistyä kesällä 2020, mutta ensin tuli väliin korona-aika ja sen jälkeinen tilanne, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Nyt komeaa, osin raunioitunutta kirkkoa uhkaa lopullinen tuhoutuminen. Sitä ympäröivä suomalainen hautausmaa tuhottiin jo aiemmin. Karjalan Kuvalehti kertoo rakennuksen vaikeasta tilanteesta ja pikaisesta kunnostustarpeesta.

Suomella salaiset evakuointisuunnitelmat

Suomi teki Viipurin läänin osalta salaisia evakuointisuunnitelmia jo 1920-luvulta alkaen. Suunnitelmassa määriteltiin pakollisesti ja vapaaehtoisesti evakuoitavat alueet ja paikkakunnat. Asiakirjat oli tallennettu kassakaappeihin, joista ne sai ottaa esiin vasta käskyn myötä. Suunnittelussa viivyteltiin ja niihin jäi runsaasti puutteita. Presidentti huolestui tilanteesta. Samoin huolestui myös Kannaksen puolustuksesta vastaava puolustusvoimien edustaja. Väärä johtopäätös oli tuhoisa. Karjalan Kuvalehti kertoo salaisista suunnitelmista ja kohtalokkaista laiminlyönneistä.

Eläinlääkärin kohtalokas elämä

Virolainen nuori mies opiskeli eläinlääkäriksi Tartossa. Hän tapasi siellä opiskelevan suomalaisneidon. He suunnittelivat yhteistä elämää Suomessa. Nuorukaisella oli jo lentolippu Suomeen kesällä 1940. Hän pelastui täpärästi Kaleva-matkustajakoneen alas ampumisesta. Sen jälkeen seurasi jännittävä pako Suomeen, parin vihkiminen ja sulhasen matka Suomen sotarintamalle 1941. Sodan jälkeen oli paettava Ruotsiin. Karjalan Kuvalehti kertoo eläinlääkäripariskunnan vaiheikkaan tarinan. 

Perhe piileskeli 50 vuotta 

Lykovien perhe piiloutui Siperian perukoille 1920-luvulla, koska heidän uskonsa mukaan maailmassa eläminen oli synti. Ryhmään kuului alun perin viitisenkymmentä henkeä. Lopulta jäljellä oli vain yksi perhe, joka eli luontaistaloudessa. Perhe löydettiin 1970-luvulla ja viimeisiä sen jäsen asui taigalla vielä 1980-luvun lopussa. Karjalan Kuvalehti kertoo tästä uskomattomasta sukupolvielämästä.

Karjalan Kuvalehti kertoo paljon ja monipuolisesti muista aiheista. Merikarjala oli oma alueensa Suomenlahden kainalossa. Vihtori Kosola oli kiistelty henkilö ja ilmiö aikanaan sinimustapaitaisessa joukossa. Karjalan Kuvalehti kertoo hänen uhostaan ja tuhostaan. Suomussalmi oli yksi talvisodan tapahtumien keskeisistä paikkakunnista. Mantsin praasniekka oli yksi Suomen perinnejuhlista, johon liittyi tapahtuma, josta papit kieltäytyivät ja yrittivät sen lopettaa. 

Karjalan Kuvalehti on täynnä asiaa kaikille suomalaisille. Lukuelämyksiä ja suoraa kerrontaa siitä, mitä juuri nyt taustalla tapahtuu. Tilaa Karjalan Kuvalehti – niin olet ajan tasalla. Tilaustiedot ja tilaukset tämän sivun yläosan linkeistä https://karjalankuvalehti.eu ja toimisto@kareliaklubi.fi