Karjalan Kuvalehti kertoo mitä kuuluu Allegro-junalle tällä hetkellä. Ennen Ukrainan sotaa sillä pääsi vaivattomasti Viipuriin. Junan omistavat VR- ja Venäjän rautatieyhtiö puoliksi. Juna on pakotteiden piirissä. Karjalan Kuvalehti kysyi VR:n suunnitelmista Allegron osalta.

Ruotsalaisyhtiö yllätti. Laajakaistayhtiö tuli näyttävästi Suomeen. Yhtiön mainonnassa esiintyy kokonainen Suomi. Yhtiöllä on vapaa radioasema ja se lähettää apua Ukrainaan. Karjalan Kuvalehti kertoo ruotsalaisyhtiön yllättävästä tulosta Suomeen. Verkon kattavuustavoite on huikea.

Suomen rajojen palautus on odotustilassa. Karjalan Kuvalehti kertoo missä mennään. Suomen ulkopoliittinen johto ja tiedotusvälineet vaikenevat palautustavoitteesta. Karjalan Kuvalehti kertoo merkillisestä tilanteesta, joka syntyi Karjalaisten kesäjuhlien yhteydessä. Karjalan palauttajista tehtiin perättömiä vihjauksia. Suojelupoliisikin lähti liikkeelle. Suomettuminen elää yhä palautusasiassa.

Uhtuan Keski-Kuittijärven rantapenkasta tehtiin yllättävä löytö, joka uusiutui Pohjanmaalla. Löytöjen perusteella päästiin erikoisen korun jäljille. Karjalan Kuvalehti kertoo korun tarinan, jossa on monia kiintoisia vaiheita. Löytö johti uustuotantoon.

Ukrainan musta multa veti suomalaissijoittajia. Yksi heistä oli Joakim Helenius, jonka sukujuuret juontavat Viipurin liike-elämään. Suomalaissijoittajat hankkivat Neuvostoliiton kaaduttua Ukrainasta suuret maa-alueet. Putinin oligarkit tulivat väliin ja paljon tapahtui sen jälkeen. Karjalan Kuvalehti kuvaa tapahtumien kulun alusta tähän päivään saakka.

Mölkky on kyykän kevennetty sukulainen. Kummallakin on oma pelihistoriansa. Kyykkään nivoutuu myös estejuoksun ME-miehen Pentti Karvosen tarina. Karjalan Kuvalehti otti selvää myös, mistä kyykkäpelin nimi juontaa. Mölkkypelin syntyhistoria on yllätyksellinen.

Viipurin rautatieasemalla ja sen läheisellä suomalaisella linja-autoasemalla on takanaan monta historian vaihetta. Rakennukset olivat suomalaisten arkkitehtien mestarinäyte. Toinen rakennuksista on yhä Viipurissa. Viereinen huoltoasemakin on vielä suomalaisten perintönä jäljellä. Karjalan Kuvalehti kertoo näistä vaiheista.

Laukkukauppiaat tulivat Vienan Karjalasta. He lähtivät kotoaan syksyllä kuukausikausiksi kauppamatkoille Suomeen. He laskivat veneillä jokia pitkin Pohjamaalle saakka, jossa jakaantuivat eri puolille. Kauppiailla oli monenlaista, etenkin emäntiä ja tyttäriä kiinnostavaa laukuissaan. Laukkurit olivat myös liikkuvia tietotoimistoja, jotka toivat uutisia tullessaan. Karjalan Kuvalehti kertoo laukkukauppiaista aikansa ilmiönä.

Larin Paraske oli Inkerin runoemo Suomelle. Onnekas kohtaaminen vaikutti tapahtumiin. Syksyllä 2022 kantautui uuden Valamon luostarista yllätysuutinen, jonka takana on Suomen ortodoksinen kirkko. Asiaa valottaa Karjalan Kuvalehti. Näyttelijä Eeva Litmanen on Parasken sukua.

Mooses Putro oli kotoisin Inkerin Tuuterista, maanviljelijäperheen poika. Hänet muistetaan erityisesti sävelmistään. Hänen elämänsä päättyi kohtalokkaasti Venäjän lokakuun vallankumouksen pyörteissä. Karjalan Kuvalehti kertoo, kuinka Putron muistoa vaalitaan Saimaan rannalla.

Tolvajärven matkailumaja syntyi palvelemaan Suomen matkailua Laatokan Karjalan Korpiselkään. Talvisodassa rakennus jäi Neuvostoliiton puna-armeijan valtaamalle alueelle. Sodan lopuksi suomalaiset valtasivat sen takaisin. Tolvajärven matkailumajalla on kiintoisat vaiheet. Sen mallin mukaan on tehty samanlainen rakennus nyky-Suomeen. Karjalan Kuvalehti kertoo näistä vaikuttavista vaiheista.

Suur-Merijoen kartano Viipurin kupeella, sisältää erittäin mielenkiintoisen tarinan. Se tunnettiin komeasta päärakennuksestaan. Päärakennus oli koristeltu veistoksin. Kartanoon kuuluivat laajat viljelmät, puutarha ja runsaasti karjaa. Myöhemmin kartanon mailla toimi suomalainen lentokenttä. Helsingistä pääsi lentäen Viipuriin. Karjalan Kuvalehti kertoo kartanon ja sen omistajien tarinan. Lehti selvitti myös kartanon perustajan kohtalokkaat vaiheet. Niistä ei ole kerrottu aiemmin.

Vatjan kieltä yritetään pelastaa nuorten avulla. Suomen alueiden palautuksen vastustajien perusteet ontuvat pahasti. Ruotsin kuuluisin kirjailija Selma Lagerlöf auttoi Suomen sotaponnisteluissa. Runoilija Harry Martinson osallistui vapaaehtoisena talvisotaan. Hänen tuotannostaan löytyy yllättävästi ”Laulu Karjalasta”.

Nämä ja paljon muuta mukaansa tempaavaa on Karjalan Kuvalehdessä 2 – 2023. Tilaa Karjalan Kuvalehti, niin olet ajassa mukana ja saat lukea asioista ja tapahtumista, joita et muualta tavoita. Karjalan Kuvalehti https://karjalankuvalehti.eu/