Karjalan Kuvalehti 3 – 2022 on ilmestynyt jäsenille ja tilaajille. Pääkirjoituksessa vertaillaan Karjalan viime sotien evakkojen ja Ukrainan nykypäivän evakuoitujen tilannetta. Venäjällä on hallussaan 40 prosenttia maailman kaasuvaroista ja 12 prosenttia Lähi-idän ulkopuolisista öljyesiintymistä. Neuvostoliiton kaaduttua KGB:n ulkomaantiedusteluosaston jäsenet kaappasivat tämän Venäjän kansallisvarallisuuden. Vladimir Putinin ryhmä aloitti energiateollisuuden haltuunoton vaivihkaa. Länteen päin näytettiin Putinin olevan markkinatalouden kannattaja. Karjalan Kuvalehti kertoo, miten energiakaappaus Venäjän sisällä tapahtui.

Kekri on suomalainen syksyn sadonkorjuun päätösjuhlakausi. Kekriaikaan palkollisilla oli vapaaviikkonsa ja kekriaikaa juhlittiin monin tavoin. Eri puolilla Suomea kekriä vietettiin hieman eri aikaan. Juhlinta alkoi kuitenkin keskittyä marraskuun alkuun. Kekriin sisältyy sekä uskonnollisia että viihteellisiä juhlia. Karjalan Kuvalehti kertoo kekrin historiasta ja viettämistavoista.

Kybersota ympärillämme

Kybersodan asiantuntija professori Jarno Limnell kertoo varautumisesta tämän alan uhkiin. Alan kovinta taistelua käydään tällä hetkellä ihmisten mielistä. Sotiin liittyy yhä enemmän informaatiosotaa. Ajankohtaiseksi esimerkiksi hän ottaa Ukrainan presidentti Zelenskyin, joka on onnistunut viestinnässään ja saanut lännen Ukrainan kansan avuksi.

Pokrova on uskonnon ja työn monumentti. Se on omaperäinen ortodoksiyhteisö ja Kirkkonummen suosituimpia matkailukohteita. Artikkeli kertoo Pokrovan luostarista ja sen henkilöistä. Haastattelussa Isä Foman ja Isä Hariton kertovasta yhteisöstä ja sen historiasta. Monipuoliset valokuvat täydentävät kohteen toiminnan näkökulmaa. Kesäisin Pokrovassa käy useita matkailuryhmiä päivässä.

Huopikkaan MM-heittoja

Kirvun Kihuissa, eli Kirvun pitäjäjuhlassa Lahden Hennalassa kisatiin huopikkaan heiton MM-kilpailut. Kirvulla on perinteitä huopikkaiden osalta, koska siellä oli viisi huopatehdasta. Huopikkaan heitto on tarkkuuskilpailu, jossa on naisten ja miesten sarjat. Tarkin löytyi naisten sarjasta.

Karjalan Kuvalehti esittelee nimikkokoiransa Karjalankarhukoiran. Luonteeltaan se ei ole kuitenkaan tyypillinen karjalainen, koska se viihtyy omissa oloissaan ja on hieman juro. Viime sodat vaikuttivat tämän koirarodun elämään ja tulevaisuuteen.

Rautu ja Kymi Ring vaikeuksissa

Karjalankannaksen Raudussa ja Iitissä on kansainvälisen tason moottoriurheilustadionit. Kumpikin on vaikeuksissa. Raudun rata on Venäjän pakotteiden piirissä ja Iitin Kymi Ring on yrityssaneerauksessa. Kummallakin radalla oli kovia kansainvälisiä suunnitelmia. Yhteistoimintaa jopa kaavailtiin, mutta nyt toiminnat ovat jäissä ja tulevaisuus osin hämärän peitossa. Lyydin kieli on uhanalainen sekin. Suomalaisen kielitutkimuksen mukaan lyydi määritetään karjalan ja vepsän kieliperheeseen. Etnisten lyydiläisten määräksi arvioidaan enää 4000-500 henkilöä. Tästä oma artikkelinsa Karjalan Kuvalehdessä.

Samuli Paulaharju oli Pohjanmaan poika. Hän toimi kuuromykkien koulun opettajana Karjalankannaksen Uudellakirkolla. Vapaa-aikoina Muolaaseen ja Terijoelle retkiä tehneen opettajan elämänura alkoi muuttua. Opettajan toimen ohella hänestä tuli ahkera kansantieteen tutkija ja tallentaja, jonka ottamat valokuvat ja piirrokset kertovat menneen ajan elämästä. Paulaharjun muistomerkki on Kurikassa.

Värejä ja piirros

Värit valtasivat eteläkarjalaisen taiteilijan Sinikka Kurkisen. Hänet määritetään nykyisin Suomen kuvataiteen johtavaksi koloristiksi. Artikkeli kertoo Kurkisen elämänvaiheista Joutsenon lapsuudenkodista alkaen. Perheen oli kaksi kertaa lähdettävä evakkoon. Koronan uhan noustessa Kurkinen ennätti järjestää vielä taidenäyttelyn Imatralla. Näyttelyn avajaisissa esiintyi näyttelijä Seela Sella.

Karjalan Kuvalehti 3 – 2022 esittelee myös kaksi kirjaa. Toinen kertoo Inkerinmaasta ja inkeriläisperheen kokemuksista. Toinen esittely kertoo 11 kirjoittajan voimin, kuinka elämä lähti liikkeelle evakkoajan jälkeen. Kari M piirtää Karjalan Kuvalehteen ajankohtaisista aiheista herkullisesti, niin tälläkin kertaa. Hän kertoo presidentti Vladimir Putinin mahdollisesta tulevaisuuden sijoittumispaikasta.
Otteita Karjalan Kuvalehdestä 3 – 2022.

Lasse Koskinen