
Karjalan Kuvalehti tarttuu rivakkaan tapaansa ajankohtaisiin asioihin ja historian käännekohtiin. Tempaavaa asiaa kaikille suomalaisille. Asioita, joita ei muista tiedotusvälineistä tavoita. Lukuelämyksiä aikaansa seuraaville lukijoille. Kiitosta saanutta sisältöä eri aihealueilta.
Tiivistelmä sisällöstä:
”Älkää jauhako siemenviljaa”
Nykyään puhutaan huoltovarmuudesta. Vaikka liikenne on kehittynyt ja kauppatiet hyvin auki, niin Suomi on saari. Sitä ei päättäjien tulisi koskaan unohtaa. Karjalan Kuvalehden pääkirjoitus paneutuu tähän.
Ukrainan presidenttipari sodan näyttämöllä
Olena s. Kyjasko ja Volodymyr Zelenskyi tapasivat jo lukioaikoina. He avioituivat vuonna 2013. Karjalan Kuvalehti kertoo Ukrainan presidenttiparin elämästä rauhan päivinä ja nyt sodan näyttämöllä. Aviopari, joka jää pysyvästi maailmanhistoriaan.
Vähemmistökansat kärsivät Venäjän sodista
Nuorten, armeijaikäisten miesten kato näkyy Venäjällä. Erityisesti maan vähemmistökansojen edustajia pyritään viemään Ukrainan sotaan. Karjalan Kuvalehti kertoo kuinka arktisetkin alueet kolutaan sotilaiden pestaamiseksi. Kirkasväriset seppeleet näkyvät hautausmailla.
Laskuvarjojääkärikoulutus kehittelyn tulosta
Laskuvarjojääkärikoulu aloitti toimintansa 1. helmikuuta 1962. Karjalan Kuvalehti kertoo toiminnan kehittämisestä osaksi Utin Jääkärirykmenttiä. Lehti kertoo myös, miten Suomen pakkoluovuttamalta Suursaarelta Venäjä kohdistaa häirintää Utin tukikohtaa kohti.
KariM lentokoneen tunnelmassa
Karjalan Kuvalehden piirtäjä KariM on entinen laskuvarjojääkäri. Tällä kerralla hän paneutuu piirroksessaan epätietoiseen lentomatkustajaan väärässä jonossa.
Satelliittipaikannus uudessa kehitysvaiheessa
GNSS-paikannussignaalin voi ottaa vastaan niin ettei käyttäjän tarvitse paljastaa omaa sijaintiaan. Tämä on tärkeää sotilaskäytössä. Karjalan Kuvalehti kertoo satelliittitiedustelusta ja järjestelmien suojaamisesta. Tähän paneutuu puolustusvoimien lisäksi ryhmä kumppaneita.
Neuvostoliiton ydinkokeet vaikuttivat Suomeen
Tunturikoivuista katosivat lehdet äkkiä salaperäisellä tavalla. Puut eivät toipuneet tästä vaan tekivät kuolemaa. Karjalan Kuvalehti kertoo, miten Neuvostoliiton ydinkokeet vaikuttivat Suomeen. Venäjä on perustanut muistomerkin Novaja Zemljan ydinkokeiden kehittäjällä.
Belarus väistynyt Suomen pelloilta
Valko-Venäjä aloitti Belarus-traktorin valmistuksen vuonna 1949. Neuvostoliitto poti kroonista valuuttapulaa, joten Belarus valjastettiin vientituotteeksi. Karjalan Kuvalehti kertoo, miten Suomen valtiojohtoon kuulunut Johannes Virolainen hankittiin traktorin menekinedistäjäksi. Belaruksen uutuusmalleja ei nähdä Suomen pelloilla.
Suomen hakaristi ei ole poliittinen tunnus
Suomen ilmavoimat poisti äskettäin hakaristin merkeistään ja lipuistaan. Tilalle tuli uusi tunnus. Suomen hakaristi omaa pitkät perinteet. Karjalan Kuvalehti kertoo kuinka Iisalmessa syntyi äskettäin kärhämä hakarististä koulun lattiassa. Tunnus näkyy muuallakin Suomessa.
Sissolan taloryhmä Ilomantsin Mekrijärvellä
Runonlaulaja Simana Sissosen taloryhmä sijaitsee Ilomantsin Mekrijärvellä. Karjalan Kuvalehti kertoo tästä maamme harvinaisuudesta. Kirjailija Martti Haavio kävi tutustumassa Sissolan taloon kesällä 1933. Nyt Karjalan Kuvalehti esittelee talon ja sen historian lehden lukijoille.
Viljelykasvien perinnöllisyystiede
Hannu Ahokas on kansainvälisesti tunnettu suomalainen kasvitieteen perinnöllisyystutkija. Hänen oma juurensa ovat Laatokan Karjalassa. Karjalan Kuvelehti kertoo Ahokkaasta ja hänen työstään viljelykasvien kehittäjänä.
Yrjö Pessi oli tutkijaluonne
Kemira kehittyi kansainväliseksi konserniksi. Karjalan Kuvalehti kertoo, kuinka Pessi oli yhtiön kehittämisessä mukana. Haasteena olivat vuorikemian laitoksen suuret jätevesipäästöt. Yrjö Pessi oli mukana luomassa myös Karjalan palautuksen taloudellisia laskelmia.
Ida Ivanovan kieli ja uskonto
Ida ja Ivan rakensivat oman talon Harakkamäkeen. Kuujärven turkiskolhoosi antoi toimeentulon. Pariskunta puhui keskenään aunuksenkarjalaa eli livviä. Ivanovasta kehittyi parantaja. Äiti opetti parannusloitsut. Karjalan Kuvalehti kertoo tästä tietäjästä ja kansanparantajasta.
Inkerikkojen karjalainen kulttuuriperintö
Vaatetynnyriä käytettiin Inkerinmaan lisäksi Suomen Käkisalmen läänin pohjoisosassa. Karjalan Kuvalehti kertoo miten Tohmajärvellä varmistettiin morsiamen mukana leipäonnen jatkuminen uudessa paikassa.
Suursaari oli kesämatkailukohde
Suomen pakkoluovuttama Suursaari siintää Suomenlahdella tummanpuhuvana ja suljettuna eteläisellä taivaanrannalla. Karjalan Kuvalehti kertoo miten se Suomen hallussa alkoi kehittyä kesäiseksi matkailukohteeksi. Se oli monen tunnetun taiteilijan kesänviettopaikka. Kotkasta ja Viipurista saareen vei useita matkustaja-aluksia. Hotelli palveli matkailijoita.
Pekka ja Riitta Räty Fuengirolassa
Näyttelijä Pekka Räty tuli tunnetuksi Simpauttaja-televisioelokuvasta. Hän työskenteli vuosikymmeniä eri teattereissa ja yhden kauden kansanedustajana. Kotitalo on kesäkotina Ensossa ja talvet Riitta-puolison kanssa kuluvat Fuengirolassa. Karjalan Kuvalehti kertoo tästä tarkemmin.
Kestävyysmatkojen ME-miehestä matkailuyrittäjä
Seppo-Juhani Savolainen teki useita ME-tuloksia vuorokausihiihdossa ja pyöräilyssä. Hän toimii Arja puolisonsa kanssa matkailuyrittäjänä. Ennen rajojen sulkemista heidän johdollaan tehtiin Karjalan matkoja ja nykyisin Pärnuun ja Espanjaan. Seppo-Juhani Savolainen on myös muusikko. Karjalan Kuvalehti kertoo kaikesta tästä.
Anssi Kukkonen – kultamitaliselostaja
Television urheilutoimittaja Anssi Kukkonen on selostanut 38 Suomen kultamitalisaavutusta. Hän on kokenut monenlaisia seikkailuja matkoillaan. Kerran hän kohtasi lentokonekaappauksen. Karjalan Kuvalehti kertoo Kukkosen selostajaurasta.
Pamela Andersson haluaa Hyytiäiseksi
Suomalaiset sukujuuret omaava amerikkalainen näyttelijä ilmoitti harkitsevansa muuttavansa sukunimensä suomalaisen sukunsa mukaan Hyytiäiseksi. Karjalan Kuvalehti kertoo Anderssonin urasta ja toimista. Suvussa on myös tunnettuja suomalaisia urheilijoita.
Karjalan Kuvalehti kertoo myös paljon muusta, kuten Viru-hotellin vakoilukeskuksesta, paastosta perinteenä, taideteosten kertomista sanomista, Kullervon tarinasta elokuvana jne. – Karjalan Kuvalehden vuosikerta alk. 40 euroa, 48 sivua täyttä asiaa. Tilaustiedot tämän sivun alussa. Tilaa – niin tiedät!